Saksittua

Hei, hei

2011-01-30T12:40:00.005+02:00

Näiden eilen valmistuneiden pikkuneitosen tumppujen myötä sanon hei,hei teille kaikille (muutamalle), jotka olette Saksittua-blogiani seuranneet. Kiitän kaikista kommenteistanne. Ne ovat lämmittäneet mieltäni. Mutta. Aika aikaa kutakin. Nyt on jonkin muun aika - tai kenties aikaa vaan olla.

Saksi-Sadie

Pienen pientä

2011-01-28T20:15:00.008+02:00

Neuloin vähän synkemmän sävyiset Noro-tumput. Käytin kahta eri kerää ja raidoitin. Nopea on neuloa tällä langalla. Lahjapakettiin ovat menossa.

Olen tehnyt muutaman kestohedelmäpussin. Käytin materiaalina jämäkangasta ja vanhaa verhoa sekä vanhoja nauhoja. Tällainen pussi kauppaan mukaan ja siinä voi sitten punnita hedelmät, vihannekset. Ei tarvitse keräillä kotiin kaupan hedelmäpusseja.

***

Takana neljä viikkoa alkoholitonta, karkitonta ja suklaatonta elämää. Ihan hyvältä tuntuu.

Neulomuksia

2011-01-23T14:24:00.011+02:00

Eskarilainen toivoi itselleen turkoosia pipoa, jossa on myös violettia ja keltaista. Neuloin hänelle sellaisen langoista, joita minulla oli neulekorissani.

Kirpputorilta aikaa sitten ostettu vaaleanpunainen neulepaita päätyi purkulistalle. Ensimmäisestä hihasta neuloin pikkuBaktuksen. Arpokoot pikkutytöt kumpi sen saa. Huivi kävi ulkoilemassa jo ennen kuin olin langat päätellyt. En malttanut kastella lankaa ennen neulomista, joten neuleesta tulin vähän kiharaista. Kastelin huivin kuitenkin viimeisteltyäni sen ja nyt näyttää jo paremmalta.

Maisema ikkunastani.

Noro-lapaset

2011-01-19T22:45:00.004+02:00

Neuloin itselleni Noro-langasta lapaset. Niihin meni yksi 50 gramman kerä. Lanka on sataprosenttista villaa. Noro on kyllä tosi mukavaa lankaa neulottavaksi ja lopputuloskin on kiva: tumput tuntuvat hyviltä kädessä.

Ompeluksia

2011-01-16T13:28:00.010+02:00

Ompelukone palautui pitkän lainan jälkeen tyttäreltä minulle. Niinpä innostuin eilen vähän ompelemaan.

Keittiön ja eteisen välinen oviaukko sai japanilaisvaikutteisen oviverhon. Kangas on Japanista second hand -kaupasta ostetusta kimonosta napsaistu. Aika passelinlevyisiä kangaskaistaleet olivat. Ihan vähän piti kuitenkin sivusta leikata pois.

Eteisen ruskea lipasto sai päälleen Okinawalta ostetusta silkkikankaasta ommellun pöytäliinan.

Tyttärentyttärelle korjasin iloinen takin. Sain takin jo vuosia sitten ystävältäni, joka oli syystä tai toisesta poistanut siitä sekä napit että taskut. Taskukankaat ovat marimekkoa, mutta eivät samoja kuin oikeassa iloisessa takissa.

Ystävältäni sain myös vuosia sitten hänen vanhan marikankaisen mekkonsa. Olin jo joskus aikaa sitten aikonut tehdä kankaasta essun esikoislapsenlapselle. Nyt piti mallia vähän muuttaa, mutta valmista syntyi.

Päivän päätteeksi siivosin kangaskaappini. Toiveena oli, että sinne olisi syntynyt hiukan tilaa. Eipä syntynyt. En raaskinut heittää juuri mitään pois, mutta sainpahan ainakin muutaman kankaan hyötykäyttöön.

Nukkeja

2011-01-09T13:22:00.013+02:00

Väsäsimme eilen sisareni kanssa Unicefin Anna ja Toivo -nukkeja. Sisaren nukke jäi vielä vaiheeseen, mutta minä sain viimeisteltyä siskontytön tekemän pakistanilaisen Malikan (nukke vasemmalla) eli tein sille kasvot. Oikealla olevan nuken kropan olin jo aiemmin täyttänyt. Nyt tein sille hiukset ja kasvot sekä ompelin mekon. Nukke sai nimekseen Eileen ja kotimaaksi määrittyi Irlanti.

Kyllä on kivaa ommella porukalla. Samalla tulee päivitettyä lähipiirin kuulumiset. Viime vuonna nukkien teko jäikin vähän vähemmälle. Ehkä potristutaan tässä suhteessa tänä vuonna.

***

Yhdeksäs alkoholiton, karkiton ja suklaaton päivä menossa. En ole kaivannut noista mitään. Makeannälkääni tyydytän kuivahedelmillä, hedelmillä ja sallin itselleni jonkin verran makeita leivonnaisia.

Loppuvuoden satoa

2011-01-01T16:02:00.009+02:00

Väsähtäneinä matkanjälkeisinä päivinä valmistelimme miehen kanssa joulua ja tapasimme läheisiämme. Hidasta, rauhallista oloa, paljon unta ja jonkin verran kävelyjä. Hyvä niin. Tuntuu, että voimat ovat pikku hiljaa palanneet.

Olen saanut hiukan luettuakin. Tokiosta ostettu Haruki Murakamin Norwegian Wood oli kiinnostavaa luettavaa jo senkin takia, että siinä liikuttiin pitkälti Tokiossa, maisemissa, joista juuri palasimme. Lahjaksi saadusta Riikka Pulkkisen Totta-kirjasta pidin kovasti. Nautinnollisen hyvää suomea, mukaansa imaiseva tarina, siinä hyvän kirjan ainekset.

Olen neulonut rättejä, parit villasukat ja eilen neuloin pipon tyttärenpojalle. Lankavarastot eivät näytä tyhjenemisen merkkejä. Ostin Tokiostakin kasan ihanaa Noro-lankaa.

***

Tänään on ensimmäinen karkiton, suklaaton ja alkoholiton tammikuun päivä. Tuntuu hyvältä, että nämä tuotteet ovat jääneet nyt elämässäni taka-alalle.

Tipaton

2010-12-28T16:38:00.011+02:00

Kuvassa on Jiufenin vuoristokaupungin (Taiwan) katutemppelin osa.

Nappasin kiinni Junikan tipaton tammikuu -haasteeseen. Samalla palaan suklaattomaan ja karkittomaan elämään. Tulikin syksyn aikan repsahdettua pahalla lailla, siis noihin makeisiin. Yllä oleva kuva ei mitenkään liity haasteeseen, onpahan vain yksi värikylläinen matkakuva, joita riittää loputtomiin...

Toivotan

2010-12-23T16:13:00.004+02:00

Kohta on joulu jo

2010-12-23T12:23:00.008+02:00

Palautuminen reissusta on vienyt yllättävän kauan. En ole vieläkään ihan reippaimmassa kunnossani. On ollut hiljaiseloa ja -oloa. Onneksi on vapaata. On saanut nukkua juuri niin kauan kuin on tehnyt mieli. Olen tavannut kaikki läheiset, paitsi nuorimmaisen, joka lähti Aasiaan samana päivänä, kun me palasimme sieltä. Joulua on ihan hiukkasen valmisteltu. Joulukortit tuli ostettua Japanista, joten niiden lähettäminen ei ollut iso juttu. Jouluruuat on ostettu. Nimenomaan ostettu, en ole ryhtynyt valmistamaan mitään itse. Lahjat ovat tänä vuonna rahaa.

Huomenissa vietämme aattoa yhdeksän hengen voimin kotonamme. Ihanaa olla taas kauniissa koto-Suomessa.

Kotona

2010-12-16T20:52:00.011+02:00

On hyvä olla kotona pitkän matkan jälkeen. Jetlag vaivaa. Herään aamuisin klo 5 tai viimeistään kuudelta. Tänään nukuin parin tunnin päiväunet. Ehkä tämä tästä tasaantuu. Haluaisin nukkua pidempäään. Onneksi vuorotteluvapaani jatkuu vielä pari viikkoa.

Olen käynyt vähän läpi matkakuviani. Paljon on epätarkkoja ja mitäänsanomattomia otoksia, mutta monesta kuvasta mieli ilahtuu: ai, niin tuokin tuossa...

Tässä vielä muutama kuva matkan viimeiseltä, "ylimääräiseltä" päivältä Soulissa, jolloin kävelimme halki kaupungin, näimme vahdinvaihdon ja tutustuimme palatsimuseoon.

Eikun

2010-12-12T02:57:00.002+02:00

...vielä yksi yö Soulissa. Siirryimme hotellissa "rotanloukkuun". Finnairin tarjous lentää 17 tuntia tänään ei miellyttänyt. Lennämme mieluummin huomenna alle 10.

Miso

2010-12-11T12:51:00.004+02:00

Vaikka musikaali ei ole oikein lajimme, ostimme liput paikalliseen esitykseen. Varsin vauhdikas ja taitavasti esitetty tarina tuo Miso oli. Se perustui vanhaan korelaiseen (rakkaus-)tarinaan. Kauniita tanssijoita ja upeita pukuja esityksessä oli riittämiin. Hyvä välillä ravistaa omia ennakkoluuloja: "en ole musikaali-ihmisiä..."

Pureva Siperiasta puhaltava tuuli ja miinus neljä astetta on ollut tarjolla tänään täällä Soulissa.

Huomenna sitten kotiin ja pakkaslukemat ja lumet ovatkin sitten toista luokkaa.

Ihana matka, mutta on tosi kiva päästä kotiin.

Huojentavaa

2010-12-10T12:54:00.010+02:00

On relaolo. Oli kiva aamulla lukea netistä, että Finnairin lakko loppuu. Kaiken todennäköisyyden mukaan pääsemme siis kotilennolle sunnuntaina.

Vietimme päivän Korean kansallismuseossa, jossa olimme jo syyskuussa. Tuolloin jäi yksi kerros kiertämättä. Nyt korjasimme vahingon.

Jouluvaloja

2010-12-09T14:38:00.004+02:00

Jouluvaloinen Soul otti meidät tänään vastaan. Sää on varsin vilpoinen, mittari näyttää noin nollaa. Paikoin matkalla lentokentältä kaupunkiin näkyi jopa hiukan lunta. Porukoilla on paksut toppatakit ja pipot päällä. Mekin kaivoimme kaikki lämpimimmät vaatteet päälle ja teimme pienen iltakävelyn jouluvaloja ihastellen. Jänskättää Finnairin lakko, sillä meidän pitäisi lentää täältä kotomaahan sunnuntaina.

Jiufen

2010-12-08T14:37:00.010+02:00

Tänään vietimme viimeisen lomapäivän Taiwanissa. Matkasimme bussilla Jiufenin pikkuiseen vuoristokaupunkiin. Vuorten lisäksi kaupungista oli myös näkymä merelle. Hulppeita luontonäkymiä ja aika lailla rästynyttä meininkiä tässä vanhassa, aikanaan kukoistaneessa kaivoskaupungissa. Vesiputouksen kivet näyttivät illansuuauringossa kullalta ;-)

Itsepäisyyspäivänä

2010-12-07T14:02:00.005+02:00

31 vuotta sitten sanoimme J:n kanssa toisillemme: tahdon. Olen sen jälkeen kutsunut tätä meidän päiväämme itsepäisyyspäiväksi.

Vietimme sitä tänään muun muassa Xinbetoun yleisessä ulkoilmakylpylässä.

Itsenäisyyspäivänä

2010-12-06T13:21:00.009+02:00

Vietimme Itsenäisyyspäivää metromatkan päässä Taipeista, Damshuin pienehkössä merenrantakaupungissa. Paikoitellen katunäkymät olivat varsin nuhruisia: tuli mieleen ihastuttava taiwanilaiselokuva In the Mood for Love...
Päästiin tekemään lyhyt merimatkakin kalastajien satamasta asemalle.

Iltatorilla

2010-12-06T02:19:00.016+02:00

Matkaopas ehdotti yhdeksi käyntikohteeksi Shilinin iltatoria. Pitihän siellä käydä katselemassa meininkiä. Oli aika kuumaa ja vilkasta!

Taipei

2010-12-04T14:14:00.006+02:00

Iso, uusi kaupunki hämmentää: on lukematon määrä skoottereita, takkuava liikenne, ihmisiä, meteliä monenmoista, neonvaloja...On yli 20 astetta lämmintä ja se tuntuu aika oudolta. Melkein kuin olisi Suomen kesässä.

Tänään saatiin siis jo ensituntuma kaupunkiin. Vietettiin tunteja museossa ja sitten vielä Taipei 101 -tornissa katsottiin päivän muuttuminen illaksi.

Kabuki-teatterissa

2010-12-02T12:34:00.008+02:00

Tutuntuttu, japanilainen Y. oli hankkinut meille liput Kabuki-teatterin ensi-iltaan. Esitys alkoi klo 11 ja päättyi klo 16. Huh. Onneksi oli 3 väliaikaa. Kielestähän en tietenkään ymmärtänyt mitään, mutta olin lukenut esityksen tiivistelmän, joten jokin käsitys juonenkulusta minulla oli. Lavasteet olivat hienot ja näyttelijöiden touhua oli kiinnstavaa katsella. Viimeisen näytöksen vauhdikkaat tanssi- ja musiikkiosuudet olivat mieluisinta katsottavaa ja kuunneltavaa kuitenkin. Ja mukavaa on seurata paikallisen yleisön touhuja. Kabuki-teatteriin kuuluu yleisön esittämät huudot: roolihenkilöiden nimiä huudellaan tavan takaa. Kannustamista?

Japanin matkan viimeinen päivä on pian ohi. Edessä on vielä rinkan pakkaaminen. Huomenna on edessä lento Taipeihin.

Tokion illansuu

2010-12-02T01:35:00.009+02:00

Olimme Roppongi Hillsillä sijaitsevassa Mori towerissa, jossa on näköalapaikka ja taidemuseo. Talossa on hurjat 53 kerrosta, joten näkymät Tokion ylle ovat aika hulppeat.

Auringon laskiessa Fuji-vuori näyttäytyi hetken aikaa. Se sijaitsee noin 100 kilometrin päässä. (Suurenna alempaa kuvaa. Siinä se Fuji näkyy - juuri ja juuri - keskellä olevana "nyppylänä").

Kiva kuusivuotias

2010-12-01T02:30:00.001+02:00

Munnin ja vaarin yksi kulta täyttää tänään 6 vuotta. Onnea, sinä ihanainen aurinkomme ja terveisä täältä Hello Kittyn -maasta!

Aurinkoista

2010-11-30T15:53:00.008+02:00

Kamakurassa suuri Buddha ja aurinkoa. Lämpöä tuollaiset plus 15. Ihan kiva. Tiedän, tiedän, Suomessa on lunta...

Huolenaiheet:
- Finnairin lakko
- Korean tilanne

Pinkkiä

2010-11-29T11:11:00.014+02:00

Tänään moni silmään osunut asia oli vaaleanpunainen tai pinkki. Jopa kadulta löytynyt kynä. Kävimme katsastamassa upean Taman taideyliopiston kirjaston. Sisällä kuvaaminen ei ollut sallittua.

Tokiossa

2010-11-28T12:20:00.024+02:00

Junalla reissaaminen suuremmassa mittakaavassa on nyt taaksejäänyttä elämää. Nyt seilataan vain paikallisilla junilla ja metrolla täällä Japanin pääkaupungissa Tokiossa. Kaupunki vaikuttaa kyllä himpun verran suuremmalta kuin aiemmasta käynnistä muistinkaan. Ja väkeä on paljon. Joka paikassa.

Eilen meillä oli ihana päivä kaupungilla, kun saimme oppaaksemme tuttavantuttavan, japanilaisen Y:n. Olimme heti kohta kuin vanhat ystävät, niin helppoa oli tulla hänen kanssaan toimeen.

Ehdimme käydä kirjakaupassa, kahvilassa, kirjastossa, museossa ja teehuoneella hänen kanssaan. Tänään jatkoimme tutustumista Ueno-puiston läheisyydessä oleviin paikkoihin. Vietimme tunteja Japanin kansallismuseossa ja koska päivä oli kaunis, vietimme aikaa myös kansoitetussa Lootuslammikkopuistossa.

Tein matkan ensimmäisen kirjahankinnan. Kirja pakattiin kirjakaupan paperikansiin, joten arvoitukseksi jää - tässä vaiheessa -teille, mikä kirja on kyseessä. tiedossa on kuitenkin useamman tunnin lentomatkoja, joten kaipasin luettavaa.

Teehuoneella:

Seiki Kurodan töitä katsomassa:

Kansallismuseossa:

Ueno-puistossa:

...keväällä tämä kuja on vallan vaaleanpunainen:

Makaronijalat

2010-11-27T12:14:00.008+02:00

Lähdimme patikoimaan. Ensin menimme junalla, sitten bussilla ja lopuksi köysiradalla. Ja sitten patikoimaan...Ei, ei, sittenkään: minulla iski paniikki, enkä voinutkaan lähteä kävelemään kapeaa polkua 1500 metrin korkeudessa. Jalat eivät vain totelleet. Piti siis kiltisti palata köysiradalla takaisin vähän alemmas ja jatkaa matkaa bussilla. Kolmen tunnin patikoinnin sijaan olimme jo vajaan tunnin kuluttua Chuzenji-järven rannalla. Järvi on noin 1000 metriä meren yläpuolella oleva vuoristojärvi. Niin kaunista, taas kerran. Siellä ylhäällä vuorella, ennen köysirataa, asusteli joukko apinoita. Myöhemmin näimme myös kylässä järven rannalla näitä punanaamoja. Olivat aika ärhäkän oloisia.

Merellä ja maalla

2010-11-25T12:31:00.012+02:00

Matsushima-lahtea pidetään yhtenä kauneimmista Japanin luonnonnähtävyyksistä. Kruisailimme paatilla lahdella tunnin verran, melkein privaattimatkalaisina. Meitä oli kolme paatissa, jossa oli kolme työntekijää!

Rantauduimme Matsushiman kaupunkiin, jossa myös riitti kaunista katseltavaa.

Kuvakirjakirjasto/-museo

2010-11-23T11:58:00.021+02:00

Iwakissa sijaitsee yksi kauneimmista kirjastoista, jonka olen nähnyt. Kirjasto/museotalon on suunnitellut arkkitehti Tadao Ando ja se on valmistunut vuonna 2005. Rakennus on mäellä ja isoista ikkunoista on näkymä suoraan Tyynelle valtamerelle. Kirjasto/museossa on kokoelmissa sekä japanin- että muunkielisiä kuvakirjoja eri aikakausilta.

Kirjasto/museo oli kiinni sinä päivänä, kun me teimme sinne visiitin, mutta sinnikkyydellä pääsimme kuin pääsimmekin sinne sisälle katselemaan ja kuvaamaan. Ihan ei paljastunut kirjaston/museon toimintaperiaatteet, mutta ilmeisesti se on käsikirjastotyyppinen paikka, josta ei lainata aineistoa ulos.

Monta tuttua kirjaa hyllyissä näkyi ;)

Ainu-kansaan tutustumassa

2010-11-20T10:56:00.010+02:00

Tänään kävimme Ainu-museossa Poroto-järven rannalla Shiraoissa. Näimme ainujen musiikki- ja tanssiesityksen ja millaisissa taloissa ainut ovat aikoinaan asuneet sekä tutustuimme museossa heidän vanhoihin elinkeinoihinsa ja elintapoihinsa. Mielenkiintoista! Museossa oli esillä muuten muittenkin pohjoisten kansojen elämästä kertovia kuvia ja esineitä, muun muassa saamelaisten.

Japanin pohjoisin kaupunki

2010-11-20T01:14:00.012+02:00

Eilen matkasimme junalla halki Hokkaidon. Maisema vaihteli, mutta etupäässä oli aakeeta laakeeta peltoa ja metsää. Metsä näytti tutulta: oli paljon kuusia ja koivuja. Välillä lumi oli peittänyt maan, sitten taas pilkisti peltoa. Lehtipuut olivat enimmäkseen lehdettömiä. Säätila oli lähellä nollaa, ainakin paikoitellen.

Päädyimme Japanin pohjoisimpaan kaupunkiin, Wakkanaihin.

Wakkanaissa ehdimme kävellä halki värikkään kaupungin, nähdä upean aallonmurtajan, haistella kalateollisuuden hajuja rannassa ja kalamarketissa ja käydä syömässä. Ehdimme myös liotella itseämme kylpylässä, joka sijaitsi talon ylimmässä kerroksessa, joten sieltä oli näköala merelle. Tässä kylpylässä naiset ja miehet kylpevät erikseen. Kummallakin puolella on kylmä allas, kuuma poreallas ja kolme muuta kuumavesiallasta, joista yksi on ulkona, parvekkeella. Lisäksi on sauna, jossa voi katsella televisiota!

Wakkanaissa näkyi Venäjän läheisyys. Muun muassa kylpylässä kyltitys oli sekä japanin että venjän kielellä.

Reissun jälkeen paluumatka junassa, kun ulkona oli jo ihan pimeää, sujui lähinnä torkkuen.

***

Kylpylän vaaka kertoi, että painostani on lähtenyt 3,5 kg vuorotteluvapaani aikana. Mitenköhän saan pidettyä kilot kurissa töihinpaluun jälkeen, jolloin ei enää ehdi kävellä 5-10 km päivässä?

Sapporo

2010-11-18T10:57:00.007+02:00

Hokkaidon pääkaupungissa Sapporossa vietettiin vaihteeksi ihan kaupunkipäivää. Sapporossa on liki 2 miljoonaa asukasta, joten aikas iso kaupunki on kyseessä. Kaupungin keskustan kadut ovat kuitenkin varsin väljiä ja vaikutelma on avara. Suurin osa rakennuksista näyttää olevan varsin uusia. Kirpakassa, mutta aurinkoisessa loppusyksyn säässä oli mukava tutustua uuteen kaupunkiin.

Unisukat

2010-11-17T01:08:00.006+02:00

Matsumoton lankakaupasta löytyi liukuvärjättyä villasekoitelankaa, joka oli juuri sen väristä kuin tavoittelinkin eli syksyinen vuorimaisema oli hakusessa. Neuloin langasta (kaksi kerää, yhteensä 60 g) sukat, joista tuli unisukat, sillä minulla on mukana vain yhdet, tuohon lankaan hiukan liian paksut puikot ja sukista tuli lepsut. Tykkään niin noista eriparisista värikkäistä! Kirkkaampi on ehdottomasti vasemman jalan sukka ;-)

Kylpemässä

2010-11-16T11:53:00.009+02:00

Lähdimme aamulla junalla alueelle, jossa on paljon kylpylöitä. Kohteena oli tällä kertaa paikka, jossa saattoi kylpea ulkona. Oih, kylläpä olikin rentouttava kokemus lillua tuossa vaaleanturkoosissa vedessä. Paluumatkalla junassa tuli uni ihan väkisin.

Isänpäivän konsertti

2010-11-14T14:52:00.008+02:00

Matsumoton turistitoimiston vinkkaamina päädyimme tänään isänpäivän (siis Suomessa vietettävän) konserttiin. Olipas vallan ihastuttava pariskunta, joka soitti shamisenia. Rouva lauloi välillä. Sitten juotiin teetä ja syötiin paakelsia. Ja musisointi jatkui. Päälle päätteeksi lauloimme yhdessä helpohkon japaninkielisen laulun ja saimme kokeilla miten shamisen soi. Ihan hassu juttu oli se, että olimme pienessä konserttitilassa - ehkä pariskunnan kodin yhteydessä oleva pieni sali? - ainoat kuuntelijat J:n kanssa. Ei hassumpaa. (Kuvaaminenkin oli sallitua.)

Tsumagosta Magomeen

2010-11-13T11:47:00.018+02:00

Patikoimme Kiso-laaksossa Tsumagosta Magoneen. Molemmat ovat pieniä viehättäviä kaupunkeja, joissa on säilynyt suhteellisen paljon vanhaa talokantaa. Polku kulki halki kauniin metsän ja maasto oli hyvin vaihtelevaa. Käveltävää kertyi yhteensä vajaa 8 kilometriä. Polun varrella varoiteltiin karhuista ja aika ajoin oli mahdollista kilkattavalla kellolla pelästyttää lähimetsän pedot karkuun. Onneksi ei meidän tiellemme karhuja osunut. Magonessa eräs kauppias kertoi, että viime kuussa oli karhu yhtä henkilöä raadellut lähimetsässä.

Japanin alpeilla

2010-11-12T11:49:00.009+02:00

Varsin talvisiin maisemiin pääsimme, kun matkasimme muun muassa junalla, johdinautolla ja köysiradalla 2500 metrin korkeuteen Japanin alpeille. Pakkasta oli jonkin verran. Korkeimmalla paikalla maassa oli lunta jo metrin verran. Kaikki rinkassa olleet lämpimät vaatteet olivat tarpeen. Kaunista, oi, niin kaunista, taas.

Väriterapiaa

2010-11-11T00:19:00.014+02:00

Juna vei meitä hitaasti vuorten rinteitä pitkin sateessa ja sumussa. Vuorten rinteillä kasvavat puut hehkuivat syksyn upeissa väreissä. Kuviin ei oikein tallentunut se kaikki värien räiske, mutta tunsin olleeni kolmen tunnin väriterapiaistunnossa. Reissun päätteeksi kävimme kylpemässä vuoristohotellin kylpylässä. Kyllä teki hyvää kylmähkön ja märähkön reissun jälkeen loikoilla kuumassa altaassa ja katsella näköalaikkunasta värikästä vuorenrinnettä.

Nyt tekisi kovasti mieli saada joitain syksynvärisiä lankoja. Tarvitsisin villasukat itselleni, minä - syksyihminen.

***

Matkalla takaisin Toyamaan näin junan ikkunasta kolme luonnossa elelevää apinaa. Ennen en ole luonnossa eläviä apinoita nähnyt. Olipa aika jännää!

Neulomassa

2010-11-09T12:58:00.008+02:00

Tänään kokoontui yhden naisen neulekerho Kanazawan tavaratalon kahdeksannen kerroksen kahvilassa. Oi, että olisin kaivannut iloisten neulovien ystävien pulputusta ja kilkatusta. Eipä ollut edes muita asiakkaita, vaan istuksin kahvia juoden ja kämmekkäitä neuloen hyvän tovin ja ihastelin vihmovan tuulen ja sateen yhdistelmää ulkona.

Kämmekkäiden lanka on ostettu Kioton käsityö-/taidemessuilta. Neuloin siitä jo aiemmin matkakumppanille peruspipon. Kämmekkäät ovat tulossa itselle. Eiköhän niitä täälläkin jo kohta tarvita ;-)

Vuoristokylässä

2010-11-09T12:56:00.016+02:00

Eilen pitkän päiväretken perinteiseen vuoristokylään, jossa vaalitaan vanhaa rakennuskantaa. Ennen näissä olkikattoisissa taloissa on asunut alakerrassa iso porukka ja yläkerrassa on kasvatettu silkkitoukkia. Ympäröivien vuorten ruska oli hurjan kaunis!

Kiva kaupunki

2010-11-07T10:58:00.012+02:00

Päivän kokemuksella: Kanazawa on kiva kaupunki. Olemme päivän aikana ehtineet kävellä ties kuinka monta kilometriä mukavan kaupungin rauhallisia katuja, puistoja ja puutarha-aluetta. Käväisimme myös upeassa 2000-luvulla valmistuneessa taidemuseossa. Koko päivän aurinko paistoi ja kuljimme t-paidat päällä. Puut ovat jo pukeutuneet syysasuihin. Tykkään!

Matkaoppaan mukaan Kanazawa on Japanin märin kaupunki. Sadepäiviä on keskimäärin 178 päivänä vuodessa. Huomiseksi onkin sitten taas luvassa sateista.

Puutarhassa ja junassa

2010-11-06T12:57:00.010+02:00

Eilen ihastelimme vielä yhtä Kioton monista kauniista puutarhoista. Tänään istuimme useamman tunnin junassa. Siirryimme Kiotosta Kanazawaan. Matkamme toinen Japan rail pass -vaihe käynnistyi.

Syksyä Hiei-vuorella

2010-11-04T14:24:00.012+02:00

Matkasimme bussilla 800 metrin korkeuteen Hiei-vuorelle. Siellä vuoren harjanteilla oli aivan ihanaa kävellä kirpsakassa auringoisessa säässä ja nähdä syksyn koittaneen. Vuorella on myös monen monta temppeliä ja pyhäkköä. Yhden pyhäkön edessä oli viehättävä kettupatsas.

Sadetta Kiotossa

2010-10-31T12:26:00.011+02:00

Puoleen päivään saakka ilma näytti ihan kirkkaalta. Sen jälkeen taivas harmaantui eikä sateesta sitten tullutkaan loppua.

Osaka

2010-10-30T15:47:00.009+03:00

No, kyllähän sitä oli otettava tuntumaa Osakaankin. Vietimme löysähkön päivän vähän taidetta katsastelemalla ja kiertelemällä kaupugin ruoka- ja ostoskaduilla. Matkan varrelle sattui mukava käväisy pikkugalleriassa, joka osoittautui Arabian astioiden (seiskytluvun mallistoa) myyntipaikaksi. Ostosarkadilla kuuntelimme letkeää nuorten musikanttien irkkusoundia. Eikä tämän jälkeen Osaka tuntunut enää ihan kaoottiselta. Väkeä kyllä piisaa lähes kolmen miljoonan asukkaan kaupungissa.

Koya-vuorella

2010-10-30T03:38:00.018+03:00

Järisyttävän suuresta ja lähes kaoottisen tuntuisesta (vrt. asematunneli kokoa 100 kertaa Hesan vastaava!) Osakasta oli päästävä pois. Matkustimme junalla Koya-vuorelle. Lähes tuhannen metrin korkeudessa on lähes sata temppeliä ja pyhäkköä. Paikka on pyhiinvaeltajien matkan aloitus- ja lopetuspaikka. Kävimme katsomassa pari temppeliä ja pyhäkköä, mutta suurimman vaikutuksen teki Koya-vuoren valtava hautausmaa. Siellä on satoja vuosia vanhoja seetripuita ja hautoja sekä lyhtyjä, jotka ovat sammaleen peitossa. Uusiakin hautoja siellä on, kuten Nissanin työnsankareille pystytetty hautapaasi. Ja korkealla vuorella syksyn väritkin hehkuivat jo toisin kuin Osakassa.

Narassa

2010-10-28T02:10:00.015+03:00

Syksytamineisiin pukeutuneina vietimme päivän Narassa. Laajalla puistoalueella asustaa noin 1000 peuraa, jotka kuljeskelevat vapaasti ihmisten keskuudessa.
Puistossa on myös muun muassa maailman suurimpiin puurakennuksiin kuuluva temppeli ja pyhäkkö jonka alueella on kolmisen tuhatta lyhtyä. Meidän lisäksemme kymmenet tuhannet muutkin olivat sitä mieltä, että paikka on näkemisen arvoinen. Juhlavuoden kunniaksi joitain yli tuhatvuotisia puupatsaita - kansallisia aarteita - oli näyttelyssä esillä.

Älä astu nurmikolle

2010-10-26T01:20:00.011+03:00

Harmaata ja vähän punaista

2010-10-25T11:01:00.014+03:00

Sateisen päivän retki Uchikon kaupunkiin sujui joten kuten. Sandaalit litisivät märkinä, mutta onneksi oli sentään sateenvarjo, joka turvasi yläkropan säilymisen suht' kuivana.

Hieno pieni kaupunki joka tapauksessa. Näimme Kabukiteatteritalon, entisen kauppiaan kotitalon, vahamuseon ja yli kuusimetrisen lepäävän buddhan. Koulusta palaavat pikkutytöt kaivoivat sateenvarjonpäillä pellosta matoja...

***

Nyt olisi ihana liottaa jalkoja eilisillan kylpylän altaassa.

Lost and found

2010-10-23T16:03:00.007+03:00

Olen siis ihan armoton tavaran hävittäjä. Tällä matkalla kamera on kadonnut viisi kertaa - ja onneksi myös löytynyt viisi kertaa. Mutta nyt tapahtui jotain karmeampaa. Liikumme täällä Japan Rail -passia käyttäen. Meillä on kolmen viikon passi, josta onneksi enää 4 päivää oli käyttämättä, kun eilen tajusin, että sinne se jäi - junaan. Tuo passi nimittäin. No, onneksi se jäi junaan, joka jäi asemalle, jonne mekin jäimme. Lähdin siis selvittämään tilannetta. Onneksi muistin junan ja missä vaunussa olimme istuneet. Aseman nuori mies selvitteli tilannetta, blanketteja täyteltiin, puheluita soiteltiin jne. Lopppujen lopuksi kävi ilmi, että junapassini on löytynyt vaunusta, jonne se jäikin. Oli ilta ja minulle sanottiin, että saan passin takaisin aamulla Lost and found -toimistosta. No, sieltähän sen loppujen lopuksi tänä aamuna sitten kävin noutamassa. Minulla oli kyllä hyvää tuuria. Junapassi on nimittäin sellainen, ettei sitä korvata, jos sen hävittää. Huh, mitenhän saan pidettyä tallessa seuraavan passin?

Rannalla

2010-10-22T01:26:00.009+03:00

Uhkaava ja houkutteleva, vielä lempeän lämmin ja kohiseva Tyyni valtameri Kochin Katsumarahan rannalla oli ihana kokemus. Tuntui suloiselta kävellä karheassa rantahiekassa ja jännittää kuinka pitkälle rantaan aallokko yltää...

Jokiristeily

2010-10-20T15:28:00.008+03:00

Teimme kivan risteilyn paikallisen kalastajan kanssa Shimantojoella. Ihanan rauhallinen tunnelma ja kaunista taas ympärillä. Päivä oli harmaa, mutta onneksi ei satanut silloin, kun olimme joella.

Buddhia, bambuja ja pipoja

2010-10-19T00:45:00.025+03:00

Usumin kaupungissa on ikiaikaisia kallioon veistettyjä Buddha-patsaita. Niiden tekijöistä ei ole tietoa. Aika on aikalailla rapattanut niitä, mutta kyllä ne edelleen ovat hyvin vaikuttavia. Alueen ympärillä kasvaa valtavien bamdujen metsikkö. Niiden varret kumajavat kivasti koputtaessa ja ne ovat aivan hurjan korkeita. Joukossa kasvaaajonkin verran myös seetripuita.

Lautalla tai junalla matkustaessa ja illan väsyneinä hetkinä olen neulonut. Ostin Kume-saarelta kirpparilta satsin tummansinistä villalankaa. Neuloin siitä kaksi pipoa ja kämmekkäät. Sadanjenin kaupasta (Kaikki tuotteet kaupassa ovat hinnaltaan 100 jenin luokkaa) ostin vihreää mohairlankaa, johon yhdistin mukanaani ottamaani harmaata villaa ja neuloin siitä lapaset Pikkumyylle.

Kuumia lähteitä ja kylpylöitä

2010-10-18T02:09:00.009+03:00

Bepun seutu on kuulu kuumista lähteistä ja lukuisista kylpylöistä. Vierailimme muutamassa "teemapuistossa", joissa saattoi nähdä erivärisiä kuumia lähteitä. Beppun kaupungin alueella on monia kuuman lähteen alueita, joissa voi liotella käsiään tai jalkojaan tai ottaa kuumia höyryjä jalkoihin. Näitä kaikkia kokeilimme. Sen lisäksi kävimme kylpemässä Bepussa yhdessä kylpylässä ja junailimme vielä Yufuiniin toiseen kylpylään. Kyllä rentouttaa - aivan saunan lailla.

Illat alkavat olemaan jo aika viileitä. Kesävetimien lisäksi tekee jo mieli vetäistä pitkähihaista päälle.

Vuorelta rotkoon

2010-10-16T02:25:00.012+03:00

Alas rotkoon laskeutuminen Takachihossa oli tällaiselle korkeanpaikan kammosta kärsivälle vielä vaativampi tehtävä kuin vuoren korkeuksissa kiipeäminen. Maisemat olivat kuitenkin huikaisevat. Alhaalla rotkossa teimme pienen souturetken (jonka aikana minä hermoilin, että minne olenkaan taas kadottanut kamerani. No, se löytyi rannalta!)

Aso-vuori

2010-10-13T14:48:00.013+03:00

Jännittävä päiväretki tuliperäiselle Aso-vuorelle takana. Häikäisevän upeat maisemat ja värit. Syksy alkaa pikkuhiljaa saapumaaan myös Japaniin. Tähän asti on kuljettu kesävetimissä, mutta vuorella piti olla jo pitkähihaista päällä.

Värikylläinen Nagasaki

2010-10-11T13:51:00.014+03:00

Värikylläinen konfutselainen pyhäkkö Nagasakissa.

Kumamoton komea linna

2010-10-11T13:45:00.009+03:00

Komean linnan kuudennesta kerroksesta on hienot näkymät Kumamoton kaupungin ylle.

Patsaita Sagassa

2010-10-10T01:34:00.008+03:00

Patsaiden kaupunki Saga. Osa yllä olevista patsaista on sijoitettu Sagan taidemuseon puistoon, mutta on niitä pitkin kaupunkia monessa paikassa.

Keraaminen kaupunki

2010-10-06T14:26:00.012+03:00

Tänään tutustuimme somaan Aritan kaupunkiin, jossa on paljon keraamista tuotantoa ja hieno keramiikkamuseo. Kaupungin kaduillakin törmää keramiikkan - yllättävissäkin paikoissa.

Kume-paratiisi

2010-10-05T15:37:00.002+03:00

Viikonloppuna olimme Kume-saarella, joka sijaitsee Nahasta 100 kilometriä länteen, Itä-Kiinan merellä. Se on pienehkö saari, joka on kauneudestaan kuuluisa ja rantaloman viettopaikka. Ehdimme parin päivän aikana nauttia lämpimässä merivedessä uimisesta, fillaroimisesta, aidosta okinawalaisesta musiikkiesityksestä, patikoinnista, tulikärpäsmuseosta ja kudonta-asemavierailusta. Tutustuimme myös mukavaan kahvilanpitäjänaiseen, jonka kahvilassa kävimmekin joka päivä. Auringon paahteen lisäksi ehdimme myös joutua sadekuuron alle. Saaren ilta oli niin pimeä. En muista koska olisin viimeksi nähnyt niin kauniin tähtitaivaan!

H-sis, vaihdoin tämän postauksen "oikeaan paikkaan"!

Puistoja

2010-09-30T16:15:00.009+03:00

Eilen kävimme vaikuttavassa rauhanpuistossa, joka on muistomerkki toisessa maailmansodassa henkensä menettäneiden muistoksi. Nimipaasia riitti aivan läkähdyttävä määrä. Lähes koko Nahan kaupunki tuhottiin sodan aikana.

Tänään teimme kävelyn hotellin lähimaastoon ja löysimme vallan kauniin kiinalaisen puutarhan. Varmaan kaunein puisto, jonka olen nähnyt.

Tänään tuli uitua ensi kerran täällä meressä (= Itä-Kiinan meri).

Naha rules.

Ei hassumpaa....

2010-09-29T13:33:00.012+03:00

..siis suorastaan aika taivaallisen upeaa Okinawan pääkaupungissa Nahassa ja itse asiassa olemme myös käyttäneet päivän koko saaren kiertämiseen. Olemme nähneet muiden muassa outoja puita, lumoavia kukkia, syvän meren kaloja, eksoottisia hedelmiä ja kauniita perhosia sekä aavaa merta.

Ohori-järvi

2010-09-26T15:06:00.005+03:00

Fukuokan kaupungin keskustassa sijaitseva Ohori-järvi on kaupungin asukkaiden vapaa-ajanviettopaikka. Järven ympäri kiertää parin kilometrin mittainen lenkki ja järvellä voi soudella ja kalastella.

Pöytä koreaksi

2010-09-23T03:26:00.005+03:00

Kävimme Gyeongjussa syömässä perinteisessä Sampo Ssambab -ravintolassa. Tilasimme kasvisruokaa ja pöytä laitettiin näin koreaksi. Osa herkuista oli täysin tuntemattomia ja maut olivat aika erikoisia. Muun muassa lootuksen juuren tunnistimme, mutta sen maku oli aika outo, hiukan hajuvesimäinen. Korealaisissa ruuissa käytetään runsaasti mausteita. Varsinkin chili näyttää olevan kova sana. Vajaan viikon kokemuksella ei vielä tietenkään kovin perinpohjaista arviota voi tehdä ;)

Busan ja mereneläväiset

2010-09-22T17:39:00.010+03:00

Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Busanissa, Etelä-Korean toisiksi suurimmassa, ei niin kovin viehättävässä kaupungissa riitti kuhinaa kalatorilla. Siellä oli monenmoisia mereneläväisiä. Eläväisiä olivat myös torimummot ja nuoremmatkin myyjättäret.

Gyeongju ja kämmekkäät

2010-09-19T16:03:00.006+03:00

Kaunista Gyeongjun kaupunkia ollaan otettu haltuun polkien pyörällä sinne tänne. Läkähdyttävän upeita lootuslammikoita ja erilaisia kukkia kaikkialla. Erikoisia kuninkiaden hautakumpuja kaupungisssa on kymmenittäin.

Ensimmäinen matkan aikana valmistunut käsityö: kämmekkäät itselle.

Body and Soul

2010-09-16T15:21:00.003+03:00

Ruumis joutuu koville, mutta sielu lepää Soulissa. Terveisiä täältä 7000 km:n päästä.

Sayõnara

2010-09-11T23:11:00.001+03:00

Punaiset sukat

2010-09-10T20:25:00.004+03:00

Sain vihdoin valmiiksi Pikkumyyn villasukat. Mallia otin kierrätyskeskuksesta ostamistani sukista, jotka jo olen pikkuiselle antanut. Näistä ensimmäinen valmistui kesälomareissulla ja toinen vihdoin tänään.

Neppari

2010-09-10T12:06:00.004+03:00

Eilisessä postauksessa esittelemässäni Pikkumyyn neuletakissa tapahtui mittavirhe napinläpien kohdalla ja niinpä takin yläosa jäi hiukan repsottamaan. Korjasin asian oivalla, jo vähän unohdetulla, pikkutuotteella eli nepparilla. Nyt neuletakin yläosankin saa siististi kiinni.

Suklaatakki

2010-09-09T23:46:00.003+03:00

Jo keväällä ostettu tumman suklaan ruskea puuvillalanka (Debbie Bliss, eco faretrade -lanka) alkoi vihdoin viime sunnuntaina muotoutua neuletakiksi Pikkumyylle (2 v. 4 kk). Malli on omasta päästä, napit tyttären nappipurkista. Yksi nappi toivottavasti löytyy vielä sieltä. Tätä lankaa on mukava neuloa, mutta se on varsin hupaa. Tähän takkiin meni sitä liki 350 g.

Syys

2010-09-06T21:25:00.005+03:00

Kävelylenkillä bongattua.

Syys- ja talviverho

2010-09-04T22:21:00.008+03:00

Kesällä huollettu ompelukone tuli vihdoin käyttöön: sain viimeinkin ommeltua syys-/talviverhoni, jonka olen jo kahteen kertaan laittanut ikkunaan ompelematta. Oli mukava vaihtaa kesän vihreä verho kauniiseen ruusuverhoon. Pidän kankaasta todella paljon. Saa nähdä, riittääkö energiaa ommella myös punainen sänkypeitto, jonka yksi sauma on ompelematta. Sängyllä on tällä hetkellä äidiltäni perintönä saatu virkattu valkoinen sänkypeitto. Sekin pitäisi renoveerata, sillä se on huoneen kapeaan laverisänkyyyn liian leveä ja lyhyt.

Syyssatoa

2010-09-02T09:17:00.007+03:00

Ostin Anne Muhosen ihastuttavan Varataivas-sarjiksen. Pidän piirtäjän kädenjäljestä ja viehättävästä tarinasta kovasti. Kirjan kannessa on kuva, jollaisen ostin viime syksynä Annelta. Se koristaa eteisemme seinää.

Salkopavut alkavat tuottamaan satoa vasta nyt. Tai siis tämä violetti, jonka siemenet ostin kesäkuussa Vilnasta.

Japanin verivaahtera on jo keväästä ollut aivan syksyn värinen.

Tänä vuonna auringonkukat ovat kukassa vasta myöhään. Kaikkein kauneimpia ne ovat tuolla lailla - isona joukkona laakealla pellolla.

Vaiheessa

2010-08-28T18:51:00.003+03:00

Räsymattotunikan neulominen etenee pikkuhiljaa. Sain ropolta ja Säätäjä-Sallalta hyviä vinkkejä miten pitää useat lankakerät sotkeentumatta syttyräksi. Etukappaleen teon aion aloittaa heidän ohjeitaan mukaillen. Pidän tuosta neuleen räsymattolookista kovasti. Tämä ei taasenkaan ole ainoa käsityöni, joten katsotaan nyt miten pitkälle pääsen ennenkuin nappaan väliin jonkin muun työn.

Nutut niityllä

2010-08-22T20:04:00.005+03:00

Anarkistimartat ja ystävänsä ovat heiluttaneet urakalla puikkoja kesän aikaan. On syntynyt vauvanuttuja, jotka lähtevät lastensairaalaan Etiopiaan tulevalla viikolla. Kiitokset tekijöille eli Aulikille, Eevalle, Eilalle, Heidille, Leenalle, Maliisalle, Päiville, Sallalle, Sarille, Suville, Tiina Siskolle ja Ursulalle.

Maa-artisokka

2010-08-21T20:23:00.005+03:00

Maa-artisokan kukka on kauniin keltainen. Nämä ovat nyt alkaneet kukkimaan kasvimaalla.

Tähän päivään on kuulunut kasvimaan sadon keruuta, pyöräilyä ja shiatsuhieronnan opettelua. Täyteläinen ja kiva päivä!

Räsymattotunika

2010-08-18T23:58:00.012+03:00

Jämälangasta -kirjasta nappasin mallin ja idean räsymattotunikaan. Tällainen minun on pitänyt tehdä jo 40 vuotta! Apua. Tosiaan, muistan että joskus lukioaikaan sisareni ystävä neuloi itselleen mekon ja ihastelin sitä ja halusin itselleni sellaisen. Sen sata muuta neuletyötä tässä on vuosikymmenien varrella tullut tehtyä, muttei tunikamekkoa. Sanna Vatasen kirjan ohje on niin kutkuttava, että olihan hommiin tartuttava. Olen jo joitain vuosia kerännyt kassiin erilaisia ruskeita ja beessejä lankoja ja niistä nyt tunikaa väkerrän. Ainoa ärsytys on se, että kun neuloo noin kuudesta kerästä yhtä aikaa, langat sotkeutunut ja niitä saa yhtenään olla selvittämässä. Onko kellään hyviä ideoita tuon lankashown eliminoimiseksi?

Malva

2010-08-11T22:27:00.004+03:00

En ole aiemmin muistaakseni onnistunut Malvaa kasvattamaan siemenestä. Tänä kesänä se onnistui. Hienon värinen kukka!

Tuotoksia

2010-08-10T20:27:00.007+03:00

Kasvimaa on tuottanut ja tuottaa edelleen hurjaa avomaakurkkusatoa. Sain tehtyä ainakin yhden satsin kurkkusäilykettä.

Parvekkeella kasvaneet kaksi tomaatin tainta ovat tuottamassa myös jonkinlaista satoa. Ensimmäisen kypsän tomaatin söin eilen.

Muistopäivä

2010-08-07T11:04:00.005+03:00

Hiroshiman atomipommin pudotuksesta tuli eilen kuluneeksi 65 vuotta. Vuosipäivän merkeissä Helsingissä on jo vuosikymmeniä pidetty rauhantilaisuus, jonka päätteeksi Töölönlahteen on laitettu kynttilälauttoja kellumaan.

Pariisi (ja Metz sekä Melun): museot, näyttelyt, rakennukset

2010-08-04T07:26:00.038+03:00

Nähtävää Pariisissa riittää. Pompidou-keskuksessa oli tällä kertaa muun muassa brittiläisen muotokuvamaalari Lucien Freudin maalausten näyttely. Kerrassaan upeita töitä!

Moskeija on jo rakennuksena kiehtova!

Quai Branly -museolla on komeat puitteet ja museoesineitäkin, jotka on tuotu eri puolilta maailmaa, on satoja tuhansia. Aika läkähdyttävä paikka!

Guimet-museon Aasiasta tuotujen esineiden kokoelma on mittava.

Ranskan kansalliskirjaston neljän rakennuksen kokonaisuus on vaikuttavan näköinen!

Luotijuna vei meidät vauhdilla Metziin. Metzin uusi Pompidou-keskus tarjosi meille katsauksen modernia taidetta. Teokset olivat lainassa Pariisin Pompidou-keskuksesta.

Vaux le Vicomten linna noin 50 kilometrin päässä Pariisista oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. Se oli juuri sopivan kokoinen ja linnan jaksoi kiertää rauhassa lävitse. Onneksi vierailijoita oli sen verran vähän, että paikkoja pääsi katselemaan mukavasti omassa tahdissa.

...ja vielä jäi niin monta paikkaa odottamaan seuraavaa Pariisin visiittiä ;-)

Pellon laidalla

2010-08-01T13:13:00.003+03:00

Kasvimaani on pellon laidalla. Aina siellä käydessäni minulle tulee vähän maalainen olo. Onpa ihanaa, että pääkaupungissakin on vielä tällaisia maisemia.

Vielä pari nuttua

2010-07-30T22:24:00.004+03:00

Vielä nämä nuttuset neuloin loma-aikana. Nyt odottelen marttakavereiden nuttuja, jotka sitten lähetän elokuun loppupuolella kimppalähetyksenä Etiopiaan.

Pariisi: kaupat, torit, kirpparit

2010-07-28T22:58:00.006+03:00

Lähes kaikissa kaupoissa oli suuret alennusmyynnit. Helle ja kaikki muu kiinnostava näkeminen ja tekeminen suuntasi askelet pääasiassa muualle, mutta tulipa muutama paita kuitenkin ostettua aleista.

Toreilla käytiin lähinnä fiilistelemässä ihania hedelmiä ja mahtavia kukkia. Tuoreet isot ranskalaiset aprikoosit olivat mansikoiden lisäksi päivittäisherkkujamme.

Parin ruokatorin kyljessä oli myös kirpparimeininkiä. Pieni koirapysti ja yksi rintakoru tuli sieltä hankittua.

Pariisi: puistot, puutarhat, metsät

2010-07-26T22:13:00.018+03:00

Tänään koitti jo arki eli paluu töihin. Palataanpa kuitenkin vielä vähän Pariisin reissulle.

Viikon aikana ehdimme viettää tovin jos toisenkin kaupungin erilaisissa keitaissa: Buttes Chaumont -puistossa, Jardin des Plantesissa, Luxenbourgin puistossa, Bois de Bolognessa, Tuiliersin puistossa ja Bercyn puistossa. Kaikissa niissä on paljon tilaa, ihania istutuksia ja levollista tunnelmaa. Pariisilaiset selvästi pitävät puistoistaan, sillä vielä iltamyöhään esimerkiksi Tuiliersin puistossa oli väkeä vaikka kuinka paljon. Myös pienet korttelipuistot ovat omintakeisen näköisiä ja tutustumisen väärti.

Käynti Bois de Bolognessa jäi lyhyeksi. Tarkoituksemme oli mennä sinne fillaroimaan, mutta metsän reunassa olevan fillariparkin terminaali olikin suljettu, joten pyörät jäivät sinne.

Pariisi: kahvilat ja ravintolat

2010-07-25T11:09:00.013+03:00

Pariisi on täynnä erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Joka korttelista löytyy erilaisia ruoka- ja juomapaikkoja. Päivät aloitimme ja päätimme itsekeitetyillä kahveilla studiossamme, mutta päivän mittaan tuli piidahdettua erilaisissa kahviloissa ja ruokapaikoissa.

Viikon aikana tuli maisteltua ainakin ranskalaista, thaimaalaista, kiinalaista, kreikkalaista ja japanilaista keittiötä edustavia aterioita.

Ehkä eksoottisin kahvila oli moskeijan cafe, jossa oli tarjolla herkullisia leivonnaisia ja ihanan makeaa minttuteetä.

Pariisi: majoitus

2010-07-24T16:53:00.019+03:00

Majoituimme viikon lomareissullamme nyt jo toistamiseen Bastillen oopperatalon lähellä sijaitsevaan vaatimattomaan, mutta siistiin majapaikkaan, jossa on pieniä studiohuoneita. Vilkkaan kadun varrella oleva paikka on rauhallinen, sillä ikkunat avautuvat sisäpihalle. Talon pihalla on lammikko, jossa solisee vesi ja uiskentelee karppeja lumpeiden seassa. Pihalla on myös runsaasti kasvillisuutta.

Maalla

2010-07-15T12:04:00.010+03:00

Vietimme pari päivää maaseudun rauhassa nauttien helteestä. Heitin talviturkkini järveen. Herkuttelimme, saunoimme, pelasimme Aliasta, höpöttelimme, tutustuimme suvun nuorimpiin tulokkaisiin ja poimimme mustikoita suihimme. Oli rentoa, ainoa haittapauoli oli inisevät itikat.

Maailmalta

2010-07-11T12:54:00.006+03:00

Poika tuli maailmalta ja toi tullessaan jalassaan borneolaisen tatuoinnin:

Kivettynyt koralli (?) on Pohjois-Malesiasta:

Sukujuhlissa veli antoi oman tuliaisensa, sormustimen Kreetalta:

Huh, hellettä!

2010-07-08T14:20:00.008+03:00

Nämä helteiset päivät tuovat lapsuuden kesät mieleeni. Silloin oli AINA tällaista. Silloin pulahdettiin järveen uimaan vähän väliä ja tuntui vain ihanalta, kun rannan hiekka kuumotti.

Olen aina pitänyt helteisten kesäpäivien illoista. Nämäkin nutut ovat syntyneet helteisten päivien viileinä iltoina parvekkeella istuen. Sinisen nutun langat ovat Ailalta ja toisen nutun ruskeat Sadulta.

***

Tänä aamuna pöytäni näytti tältä (aina se on yhtä sotkuinen ja täynnä roinaa):

Siinä on lippua ja lappua, yhtä sun toista. Tärkein lappu kertoo, että nuorimmaiseni lento Malesiasta Lontooseen lähti tänään klo 12.30. Huomenna hän on kotimaassa 13 kuukauden reissun jälkeen. Onpa kiva nähdä!

Hamppurätti

2010-07-06T07:47:00.006+03:00

Vaikka olen käsityötarvikkeiden ostolakossa (joka liittyy ekomarttaillassa antamaani ekolupaukseen), sorruin ostamaan kasvitieteellisen puutarhan myymälästä ekohamppulankaa. Neuloin siitä nätisti sanottuna pöytäpyyhkeen eli rätin, jota en ole vielä käyttänyt. Lanka on kivasti liukuvärjättyä, mutta sen neulominen ei ole ollenkaan kivaa eli mitään isompaa en tuosta langasta suostuisi tekemään. Kovin on paperilangan oloista. Toivottavasti neulotun tuotteen käyttöominaisuudet ovat mukavammat!

Pioneja

2010-07-05T22:44:00.014+03:00

Pyöräretki suuntautui tänään Viikin, Herttoniemen ja Kivinokan suuntaan. Viikin Gardenian pihasta löytyi huumaavasti tuoksuvia, hienoja kiinanpioneja.

Porvoo ja Suvisoitto kutsuivat

2010-07-04T21:59:00.013+03:00

Vietimme J:n kanssa pari päivää Porvoossa hienoa musiikkia kuunnellen, kaunista kesäisestä kaupunkia katsellen ja muutamasta herkullisesta ravintola-ateriasta nauttien.

Tänä kesänä Suvisoiton teemamaana oli Japani ja monenlaista uutta japanilaista musiikkia konserteissa olikin tarjolla runsaasti.

Aurinkoista ja sitruunaista

2010-07-03T13:11:00.006+03:00

Helle huumaa! Ihana, kun on kunnon lomasää.

Tuliunikot hehkuvat kasvimaalla:

Tehtaanmyymälästä tuli mukaan sitruunainen pöytäliina:

Posti toi

2010-07-01T08:58:00.005+03:00

Posti toi kauniin paketin, jonka oli lähettänyt Helmiina. Kerroin aiemmin blogissani, että aion tehdä ja pyytää myös marttayhdistyksemme jäseniä tekemään Etiopiaan lähetettäviä vauvanuttuja. No, Helmiinakin, vaikkei ole yhdistyksemme jäsen, otti kopin haasteesta ja kyseli voiko olla mukana meidän nuttulähetyksessämme. Sovimme, että hän lähettää omat nuttunsa minulle jatkolähetystä varten.

Paketista paljastui lähettäjän itsemaalaaman, kauniin neitokortin lisäksi söpö virkattu koriste ja kaksi hänen neulomaansa nuttua. Ne ovat todella söpöjä ja niin hänen "näköisiään". Tunnen Helmiinan tosin vain hänen bloginsa kautta. Kiitos kaunis, Helmiina! Nutut lähtevät elokuussa Etiopiaan, kunhan saan koottua kaikki yhdistyksen jäsenten tekemät nutut yhteen.

Puuhapäivä

2010-06-30T21:59:00.008+03:00

Aamupäivällä pyöräilimme kierrätyskeskukseen, jonne veimme kassillisen syksyisen remonttimme jämiä, muun muassa nauloja ja ruuveja. On aina nautinnollista, kun saa jotain tarpeetonta rojua nurkistaan pois. Nämä rojut lähtivät kellarikopperostamme.

Pikainen kierros kierrätyskeskuksessa ja kassissani oli kaksi kirjaa ja kymmenen nappia, ei onneksi sen enempää tavaraa tällä kertaa.

Lounaaksi söimme japanilaista kalakeittoa, joka oli viikonlopun jämäruokaa. Edelleen se maistui maukkaalta.

Iltapäivätorkkuja ennen sain vihdoin luettua Kim Echlinin Kadonneet-kirjan loppuun. Jostain syystä ole tätä kirjaa lukenut tosi pitkään, vaikka tarina on vetävä. Aika rankka ja surullinen tarina kuitenkin.

Hain kasvimaalta pienen yönliljan, jonka veimme J:n kanssa hautausmaalle. Sinne se pääsi oikeaan kakofoniseen kukkakerhoon: kielon lehtiä, orvokkeja, ruusu ja sitten tämä pieni yönlilja.

Kasvimaa tuli kasteltua.

Pyöräilyä kertyi päivän mittaan varmaan noin 30 km.

Toinen lomapäivä

2010-06-29T22:36:00.006+03:00

Matot fillarin selkään ja pesupaikalle, mars! Pestyjen mattojen tuoksu on niin hyvä. Näin sanoi myös torikauppias, jolta pysähdyttiin paluumatkalla ostamaan mansikoita ja kirsikoita.

Kasvimaani satoisin tuote (tähän mennesssä) on ollut pinaatti. Tänään leivoin pitkästä aikaa sämpylöitä. Pilkoin taikinaan ison kasan pinaattia. Maukkaita sämpylöitä tuli.

Suomenlinnassa

2010-06-28T22:43:00.009+03:00

Aamulla tehdystä aiemmasta postauksesta jäi puuttumaan yksi tärkeä lomasuunnitelma: käynti Suomenlinnassa. Se on aikalailla "must" joka kesä. Siellä tuli käytyä tänään, auringon ja merituulen helliessä kroppaa.