Uusi vuosi, uudet metkut

Mennyt vuosi on ollut tapahtumarikas. On ollut iloa ja surua. Onneksi enimmäkseen iloa.

Tänä iltana meillä Cecilia Bartoli laulaa kilpaa ulkona paukkuvien rakettien kanssa.

Uusi vuosi tuo uudet metkut tullessaan. Täällä ollaan valmiina ne vastaanottamaan!

Oikein hyvää uutta vuotta blogini seuraajille!

Peruutus

Tänä iltana oli SoftandHard-tanssiesitys viimeistä kertaa Studio Elsan näyttämöllä.

Tai piti olla. Eräs esityksen tanssijoista oli sairastunut, joten näytös peruttiin.

Saimme kuulla asiasta minuuttia ennen kuin esityksen piti alkaa. Korvaukseksi yleisölle luvattiin 17 minuuttia esityksestä ja rahat takaisin lipuista.

Nuo 17 minuuttia vakuuttivat, etten menisi esitystä katsomaan vaikka se vielä näytettäisiinkin. Jotenkin vain tökki. Tanssijat kyllä tanssivat ihan hyvin, mutta ehkä esityksen alku on tuota "Hard"-osuutta: tanssi, valot ja musiikki olivat kylmiä ja kovia.

Olen nähnyt Studio Elsassa useita tanssiesityksiä ja pitänyt monesta hyvin paljon. Nyt jäi valju olo. Ehkä jo alkuasetelma, että tiesi näkevänsä vain pienen pätkän esityksestä, sai minut kiukkuiselle mielelle.

Yleisö otti muuten tiedon esityksen peruuntumisesta hämmästyttävän tyynesti vastaan.

Kerran aiemmin on käynyt Studio Elsassa niin, että tanssiesitys piti 20 minuutin jälkeen alkoittaa uudelleen alusta jonkin teknisen vian vuoksi. Se oli katsojan kannalta ihan hyvä kertaus. Voi olla, että tanssijoille se ei ollut ollenkaan mukavaa.

Lila neuletakki

Vitosen puikoilla paksua puuvillalankaa neuloen tulee valmista aika sutjakkaasti. Koosta en ole ihan varma, kun nelivuotias ei ollut maisemissa neulomisinspiraation iskiessä. En ole vielä ommellut osia yhteen, jos pitää vaikka pienentää tai isontaa jotain osaa.

Tein kävelyn Tikkurilaan ja kiersin vakiokirppikseni. Ei löytynyt yhtään vaatetta, josta olisi voinut irrottaa sopivia nappeja. Onneksi pienestä lankakaupasta löytyi muutama sopiva sydännappi.

Flunssan jälkeen

Tänään lähdin ensi kertaa liikkumaan ulos joulupyhien jälkeen. Flunssa piti pihdeissään joulupyhät, joten ei tehnyt mieli ulkoilemaan. Kyllä tuntui hyvältä kävellä ja vähän vajuttaa pulleaa mahaansa!



Joululeivät matkalla uuniin. Niitä tehtiin meillä vasta tänään. Hyvin se maistui vielä joulunkin jälkeen.

**

Neuleita syntyy nyt tiuhaan. Tänään viittä vaille valmistuivat valkoiset mohairkynsikkäät. Aloin myös neulomaan paksusta lilasta puuvillalangasta neuletakkia Tytylle. Malli on ihan omasta päästä, eikä edes livemalli ole paikan päällä, joten saa nähdä kuinka kippana tai reilu vaate tuosta syntyy.

Jouluruokien jälkeen maistuvat toisenkinlaiset herkut, vaikkapa Tukholmasta tuliaisina tuodut wasabiriisit:

Villamekkoilua

Kun tytär perheineen tänään lähti joulunvietosta, aloin heti neulomaan. Pienemmän Tytyn villamekko kaipasi hiukan entraamista. Mekon kaula-aukon korjattuani aloin neulomaan isomman Tytyn Unicef-nukelle villamekkoa.

Nuken mekon neuloin Tytyille neulomieni mekkojen ohjetta (Kotiliesi 21/08) mukaillen.

Kuvassa tuore mekko on oman Isbjörk-nuken päällä. Tytyn nukke on samankokoinen.

24. joulukuuta

Maurice Sendakin ihana lastenkirja Hassut hurjat hirviöt on ollut suosikkieni kärkeä jo kolmekymmentä vuotta. Se on tullut hankittua yhdelle sun toiselle lapsoselle. Joskus 90-luvun loppupuolella löysin lontoolaisesta kirjakaupasta Sendakin kirjan hahmon Maxin.



Toivotamme yhdessä Maxin kanssa oikein hyvää joulua kaikille blogini lukijoille!

Tervetuloa joulu

Yhtä sun toista on vielä puuhailtava ennenkuin joulun vietto voi oikeasti alkaa, mutta rennosti olen ottanut viime päivät. On nimittäin ollut vähän flunssaa. Tänään sentään kävimme J:n kanssa ostamassa joulukalat Hakaniemen hallista ja samalla reissulla tarttui mukaan musta pöytäliinakangas. En nyt ihan ole ajatellut, että musta olisi joulun väri, mutta tykkään kovasti tuosta pöytäliinasta. Oven sydänkin muuntui aika mustaksi.

Piparitaikina on jäähtymässä parvekkeella. Vasta huomenna pääsen leipomaan niitä.

Meillä on kolmen hengen kiireetön jouluaatto. Lapsenlapset pelmahtavat paikalle vasta joulupäivänä.

23. joulukuuta

Kuvassa on osa sisaren joulukuusta, joka oli kuvattuna hänen kortissaan viime vuonna. Perinteinen, kaunis joulukuusi!

Lisäkalusteita

Muutama viikko sitten sain uuden työtuolin huoneeseeni. Tänään J sai laitettua uuden pienen kirjahyllyn paikoilleen. Vaikka hylly on pieni, siihen varmasti mahtuvat tulevat kirjani. Aion nimittäin koota tähän hyllyyn vain harrastekirjojani. Nytkin hyllyssä olevista kirjoista puolet on kirjastosta lainassa.

Huoneeni alkaa olla valmis. Puoli vuotta tässä onkin mennyt yhtä huonetta kalustaessa. Huoneen värit ovat voimakas punainen ja turkoosi. Aika vahvat värit. Seuraavaksi voin alkaa miettimään huoneeni kevät-kesäväritystä;-)

Nautin jokaisesta hetkestä tässä omassa kammiossani.

22. joulukuuta

Kissatonttu-kortin sain eräältä ystävältä jokunen joulu sitten. Kuvan tekijän allekirjoituksesta en valitettavasti saa selvää. Kortti pääsi heti kehyksiin.

Katson maalaismaisemaa...

Sen sijaan, että olisin jäänyt kotiin siivoamaan keittiön kaappeja, joissa ei aio jouluani viettää tai leipomaan pipareita, lähdimme eilen viettämään J:n puoleisen suvun kanssa yhteistä joulujuhlaa. Meitä oli yhteensä 18+2, joista pikkuisia kuusi. Ikähaitari: -1 - 81 v.

















Oli ihana maalaismaisema, hyvät jouluherkut, saunomista, kynttilöitä, kuusi ja leppoisa tunnelma: siis ihan täydellistä.

Kiitokset isännälle ja emännälle, I ja M!

Osa kuvista on J:n ottamia.

21. joulukuuta

Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on kestosuosikkini suomalaisessa klassikkotaiteessa. Tässä pala teoksesta Ateneumin mainoskortista leikattuna kummitytöltäni S:lta saaduissa kauniissa kehyksissä.

20. joulukuuta

Hellyttävä pingviinikuva on jostain päin Japania napattu mainoskortti.



Enää neljä päivää jouluun. Lipaston päällys täyttyy uhkaavasti.

19. joulukuuta

Äitini on saanut tämän Evelin Kasinovin maalaaman kortin virolaiselta ystävättäreltään vuonna 1995. Kuvan värimaailma viehättää minua suuresti. Varmaan siksi olen kortin itselleni äitini jäämistöistä säästänyt.

18. joulukuuta

Lennart Heljen piirtämän tunnelmallisen tonttu ja kettu katsomassa tähdenlentoa -joulukortin saimme nuoruuden ystävältäni viime jouluna.

17. joulukuuta

Kummityttöni E toivotti tällä kauniilla itsemaalaamallaan kortilla meille hyvää joulua vuonna 2002.

Eskimotyttö

Neuloimme tyttären kanssa kimpassa pienelle eskimotytölle villamekon, melkein samanlaisen kuin isosisko sai aiemmin syksyllä. Ohje on Kotiliedestä 21/2008. Hiukan me jouduimme sitä muokkaamaan.

16. joulukuuta

Tämän liikuttavan enkelikiiltokuvakortin on mieheni mamma (isänäiti) saanut nuorena neitona veljeltään, joka oli lähtenyt siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Kortti on päivätty 27.11.1919.

Kortissa on seuraavanlainen teksti:

(1) Onnelista
Joulu
[painettuna]

Toivo sinun
veljesi Kusta
ja myös urhelle
ja kaikile koto välle
ja sinulle
parhain

(2) Terverys nyt tältä
ulko mailta sinulle
pikku siskoni miinun
on Ikkävä olla eten
tierä mitän kirjoitan
kun ollen hiukan
kännissä mutta aina
muistan teitä kirjoita
vastaus Kustalle

15. joulukuuta

Tämän viehättävän paviljonkikuvan saimme viime jouluna taiteilija Säätäjä-Sallalta. Kuva koristaa nyt kylpyhuoneemme ikkunaa, joten poikkeuksellisesti 15:nnen päivän luukku aukeaa siellä.

Tukholma

Sateisenakin Tukholmassa on pieni häivähdys suuren maailman eleganssia.



Hötorgetilla ja kauppahallissa:









Sushiravintolassa:





Kulturhusetissa:

14. joulukuuta

Iglu-kuva on Unicefin seinäkalenterista, jossa esiteltiin joka kuukausi erilainen koti.



Jo 14 kuvaa lipaston päällä, mutta vielä mahtuu lisää...

12. ja 13. joulukuuta

12.



Viime jouluna lapsenlapsia oli kaksi, nyt on jo trio koossa. Kuva tyttären ottama.

13. joulukuuta - Lucian päivä



Tämä kortti on näyttelystä, joka oli keväällä Amos Anderssonin taidemuseossa esillä. Minulta näyttely jäi näkemättä.

11. joulukuuta

Kuvassa on Birminghamin kirkko ja kirkon edustalla kaunis joulupuu vuodelta 2003.

Terveiset H:lle B:hamiin!

**

Olemme J:n kanssa torstai-iltana lähdössä lyhyelle visiitille läntiseen naapuriin. Paluu lauantaina.

Saisiko olla...

...yksi vadelmavaniljaeskimo?



Valmistusaineet: huopa ja fleece.

10. joulukuuta

Tämä Humpty Dumpty -kehys on niin karsea, että siihen ei voinut laittaa muuta kuin sian kuvan ;-)



Kymmenen luukkua pulkassa.

Uusi pipo

Ostin Unicefin myyntipöydältä paksusta villasta virkatun tonttupipon. Onpas mainio pipo. Ajattelin, että nyt erotun joukosta. Eikö mitä. Otin kuvan itsestäni paikallisjunassa - ja minähän lähes tulkoon hukun tapettiin - ei kun verhoihin.

9. joulukuuta

Hiroshi Sugimoton jääkarhukuvakortti on muisto kesäiseltä Berliinin matkalta. Kävimme siellä taidemuseossa katsomassa Sugimoton hienon retrospektiivisen näyttelyn.

**

Nimipäiväonnittelut siskoille, H A ja A A A! (Saatte pienet nimpparilahjat, kun sunnuntaina tapaamme.)