torstai 30. syyskuuta 2010

Puistoja

Eilen kävimme vaikuttavassa rauhanpuistossa, joka on muistomerkki toisessa maailmansodassa henkensä menettäneiden muistoksi. Nimipaasia riitti aivan läkähdyttävä määrä. Lähes koko Nahan kaupunki tuhottiin sodan aikana.





Tänään teimme kävelyn hotellin lähimaastoon ja löysimme vallan kauniin kiinalaisen puutarhan. Varmaan kaunein puisto, jonka olen nähnyt.





Tänään tuli uitua ensi kerran täällä meressä (= Itä-Kiinan meri).





Naha rules.

keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Ei hassumpaa....

..siis suorastaan aika taivaallisen upeaa Okinawan pääkaupungissa Nahassa ja itse asiassa olemme myös käyttäneet päivän koko saaren kiertämiseen. Olemme nähneet muiden muassa outoja puita, lumoavia kukkia, syvän meren kaloja, eksoottisia hedelmiä ja kauniita perhosia sekä aavaa merta.







sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Ohori-järvi







Fukuokan kaupungin keskustassa sijaitseva Ohori-järvi on kaupungin asukkaiden vapaa-ajanviettopaikka. Järven ympäri kiertää parin kilometrin mittainen lenkki ja järvellä voi soudella ja kalastella.

torstai 23. syyskuuta 2010

Pöytä koreaksi



Kävimme Gyeongjussa syömässä perinteisessä Sampo Ssambab -ravintolassa. Tilasimme kasvisruokaa ja pöytä laitettiin näin koreaksi. Osa herkuista oli täysin tuntemattomia ja maut olivat aika erikoisia. Muun muassa lootuksen juuren tunnistimme, mutta sen maku oli aika outo, hiukan hajuvesimäinen. Korealaisissa ruuissa käytetään runsaasti mausteita. Varsinkin chili näyttää olevan kova sana. Vajaan viikon kokemuksella ei vielä tietenkään kovin perinpohjaista arviota voi tehdä ;)

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Busan ja mereneläväiset











Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Busanissa, Etelä-Korean toisiksi suurimmassa, ei niin kovin viehättävässä kaupungissa riitti kuhinaa kalatorilla. Siellä oli monenmoisia mereneläväisiä. Eläväisiä olivat myös torimummot ja nuoremmatkin myyjättäret.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Gyeongju ja kämmekkäät







Kaunista Gyeongjun kaupunkia ollaan otettu haltuun polkien pyörällä sinne tänne. Läkähdyttävän upeita lootuslammikoita ja erilaisia kukkia kaikkialla. Erikoisia kuninkiaden hautakumpuja kaupungisssa on kymmenittäin.

Ensimmäinen matkan aikana valmistunut käsityö: kämmekkäät itselle.

torstai 16. syyskuuta 2010

Body and Soul



Ruumis joutuu koville, mutta sielu lepää Soulissa. Terveisiä täältä 7000 km:n päästä.

lauantai 11. syyskuuta 2010

perjantai 10. syyskuuta 2010

Punaiset sukat



Sain vihdoin valmiiksi Pikkumyyn villasukat. Mallia otin kierrätyskeskuksesta ostamistani sukista, jotka jo olen pikkuiselle antanut. Näistä ensimmäinen valmistui kesälomareissulla ja toinen vihdoin tänään.

Neppari





Eilisessä postauksessa esittelemässäni Pikkumyyn neuletakissa tapahtui mittavirhe napinläpien kohdalla ja niinpä takin yläosa jäi hiukan repsottamaan. Korjasin asian oivalla, jo vähän unohdetulla, pikkutuotteella eli nepparilla. Nyt neuletakin yläosankin saa siististi kiinni.

torstai 9. syyskuuta 2010

Suklaatakki


Jo keväällä ostettu tumman suklaan ruskea puuvillalanka (Debbie Bliss, eco faretrade -lanka) alkoi vihdoin viime sunnuntaina muotoutua neuletakiksi Pikkumyylle (2 v. 4 kk). Malli on omasta päästä, napit tyttären nappipurkista. Yksi nappi toivottavasti löytyy vielä sieltä. Tätä lankaa on mukava neuloa, mutta se on varsin hupaa. Tähän takkiin meni sitä liki 350 g.

maanantai 6. syyskuuta 2010

Syys







Kävelylenkillä bongattua.

lauantai 4. syyskuuta 2010

Syys- ja talviverho



Kesällä huollettu ompelukone tuli vihdoin käyttöön: sain viimeinkin ommeltua syys-/talviverhoni, jonka olen jo kahteen kertaan laittanut ikkunaan ompelematta. Oli mukava vaihtaa kesän vihreä verho kauniiseen ruusuverhoon. Pidän kankaasta todella paljon. Saa nähdä, riittääkö energiaa ommella myös punainen sänkypeitto, jonka yksi sauma on ompelematta. Sängyllä on tällä hetkellä äidiltäni perintönä saatu virkattu valkoinen sänkypeitto. Sekin pitäisi renoveerata, sillä se on huoneen kapeaan laverisänkyyyn liian leveä ja lyhyt.

torstai 2. syyskuuta 2010

Syyssatoa



Ostin Anne Muhosen ihastuttavan Varataivas-sarjiksen. Pidän piirtäjän kädenjäljestä ja viehättävästä tarinasta kovasti. Kirjan kannessa on kuva, jollaisen ostin viime syksynä Annelta. Se koristaa eteisemme seinää.

Salkopavut alkavat tuottamaan satoa vasta nyt. Tai siis tämä violetti, jonka siemenet ostin kesäkuussa Vilnasta.

Japanin verivaahtera on jo keväästä ollut aivan syksyn värinen.



Tänä vuonna auringonkukat ovat kukassa vasta myöhään. Kaikkein kauneimpia ne ovat tuolla lailla - isona joukkona laakealla pellolla.