Lähdimme patikoimaan. Ensin menimme junalla, sitten bussilla ja lopuksi köysiradalla. Ja sitten patikoimaan...Ei, ei, sittenkään: minulla iski paniikki, enkä voinutkaan lähteä kävelemään kapeaa polkua 1500 metrin korkeudessa. Jalat eivät vain totelleet. Piti siis kiltisti palata köysiradalla takaisin vähän alemmas ja jatkaa matkaa bussilla. Kolmen tunnin patikoinnin sijaan olimme jo vajaan tunnin kuluttua Chuzenji-järven rannalla. Järvi on noin 1000 metriä meren yläpuolella oleva vuoristojärvi. Niin kaunista, taas kerran. Siellä ylhäällä vuorella, ennen köysirataa, asusteli joukko apinoita. Myöhemmin näimme myös kylässä järven rannalla näitä punanaamoja. Olivat aika ärhäkän oloisia.
2 kommenttia:
no joo, voin vaan kuvitella, mitä mulle ois tapahtunut 1500m:n korkeudella... sukuvika, mulla vaan pahempana!!! Kivat apinat! H
H, jeps, olin kyllä jo vähän panikoiva bussissa, sitten köysiradalla. Olo yltyi ylhäällä ihan mahdottomaksi. Onneksi pääsi toista kauttakin pois sieltä ylhäältä. Pointti oli se, etten ollut kartasta katsottuna tajunnut lainkaan, että nousemme sellaisille korkeusasteille.
Apinat on kivoja, mutta vähän pelottavia, kun säntäävät kohti.
S-S
Lähetä kommentti