Onneksi sadesää päättyi ja lauantaiaamuna aurinko jo pilkisti pilviverhon takaa. Saattoi siis taas valita ulkokohteen.
Päivä oli jo vierähtänyt aika pitkälle ennenkuin selvittiin pois Charlottenburgin linnasta. En ole ollut erityisemmin kiinnostunut vanhoista linnoista. Olen toki joitakin komeita linnoja nähnyt, kuten Versaillesin, jonka puistossa oli kiva ajella polkupyörällä. Tähän Charlottenburgin linnaan ihastuin kovasti. Se on niin kaunis! Linnan sisustus on huikea ja siellä on aivan hurja määrä erilaista esineistöä: paljon mm. kauniita kiinalaisia astioita ja maljakoita. Kaikki huoneet ovat erinäköisiä ja -värisiä. Upeaa sisustussuunnittelua.
Kävelimme linnan puutarhan/puiston ympäri. Ihana asia, että alueelle on vapaa pääsy. Ei siis linnan sisälle, mutta ulos. Teillä olikin monia paikallisia lenkkeilijöitä ja nurmilla lapsiperheitä piknikillä.
J oli plokannut matkaoppaasta kiinnostavalta vaikuttavan intialaisen ravintolan ja niinpä suuntasimme sinne. Paikka oli suhteellisen vaatimattoman näköinen, mutta ruoka ja palvelu oli ykkösluokkaista. Ravintola sijaitsi Prenzlauer berg -nimisellä alueella. Se oli tosi viihtyisän tuntuinen alue ja jos vielä joskus Berliiniin menemme, sieltä voisi hankkia asumuksen. Kävimme tekemässä välipalaostoksia paikallisesta Bio Marktista. Uskomatonta, että voi olla kaksikerroksinen ruokakauppa, jossa on vain luomutuotteita! Saisipa sellaiseen tännekin, niin minusta tulisi heti kanta-asiakas!
Illalla istuimme kirkossa. Emme kuitenkaan jumalanpalveluksessa, vaan Brandenburgisches Kammerorchesterin konsertissa. Orkesterin ohjelma oli hieno: Mendelssohnia, Piazzollaa, Rameauta ja Toru Takemitsua. Kaikista kappaleista tykkäsin, mutta erityisesti viimeisenä esitetty Piazzollan Five Tango Sensations oli ihastuttava. Kamariorkesteri täydentyi haitarin soittajalla, joka oli varsin ilmeikäs.
Kuudentena päivänä
Lähdimme aamulla reppuinemme hotellilta. Siinä olikin ihan kiitettävästi kannettavaa päiväksi, vaikka olimmekin minimoineet matkatavaramme. Yhtä sun toista pientä kuitenkin olimme päivien aikana myös ostaneet.
Siis Museuminselia eli museosaarta kohti. Onneksi museoissa on säilytyslokerot tai vaatesäilytys, joten suurimman osan päivästä tavaramme eivät kulkeneet matkassamme.
Ehdimme päivän aikana tutustua kahteen museoon: Pergamonmuseumiin ja Altesmuseumiin. Uskomattoman paljon kaikkea komeaa ja vanhaa! Jäin miettimään, että millä oikeudella nämä muinaismuistot ovat juuri Berliinissä!
Ruokapaikaksi löysimme vielä uuden japanilaisravintolan, joka oli sekä kaunis että tarjosi maittavan aterian.
Ja sitten lentokentälle ja kotiin!
Summa summarum
Aivan loistomatka, jonka aikana näimme ja koimme paljon. Ihan kaikkea en tähän ole kirjannut. Olisin vielä voinut ainakin käydä kirpputoreilla, antiikkikaupoissa (yhdessä kiinalaisessa käytiinkin) sekä kangas- ja paperitarvikekaupoissa. Tällä kertaa kankaat unohtuivat kokonaan - tai ostinhan mekon Lafayettesta ja J sai myös pari vaatetta alennusmyyntirekiltä.
Kävimme eilen läpi ottamamme viitisensataa kuvaa. Valitsimme niistä tulostettaviksi toistasataa tulevaa matka-albumia varten. Muuten en juuri saa valokuva-albumeita kyhättyä, mutta matkoista on kiva koota sellainen. Joskus kyllä on mennyt parikin vuotta ennenkuin matka-albumi on saanut tekstityksen. Siinä on ollut vähän pähkäilemistä, että mikäs paikka tämä nyt sitten olikaan. Voin nyt hyödyntää tätä blogitekstia B-albumitekstejä kirjoitellessani ;-)
--
Nyt ostamaan mansikoita pakkaseen, jonka J eilen sulatti ja pesi.
Saksi-Sadie
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Berliini. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Berliini. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
tiistai 8. heinäkuuta 2008
Saksasta kotiin
Kotiuduimme Berliinistä jo myöhään sunnuntai-iltana, mutta en ole malttanut kirjoitella blogiin vielä mitään. Olen purkanut vähäisiä matkapakaaseja, lukenut hesareita ja sähköpostiviestejä. Lisäksi eilen kävimme moikkaamassa LeRoFa-katrasta. Le ja Ro tuntuivat iloitsevan tuliaisiksi saamistaan muumiokynäkoteloista. Molemmat täyttivät kotelot heti kynillä, kumeilla ja terottimilla. Fa oli kasvanut sitten viime näkemän, vaikkei siitä ole kuin runsas viikko.
Olen käynyt pari kertaa Saksassa tätä reissua ennen, mutta en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut tai innostunut kyseisestä maasta. Nyt Berliini sai minun mieleni muuttumaan totaalisesti. Vau, miten kiinnostavaa kaikki oli. Ehkä sitten oikeasti on kyse vain siitä, että juuri Berliini on erityisen kiinnostava, ei niinkään muu osa Saksan maata. Tiedä häntä. Kiinnostuin jopa saksan kielestä, jota en ole koskaan opiskellut ja jota ymmärrän vain muutaman sanan.
Tietenkin meille kävi niin, että koska olemme J:n kanssa erityisen kiinnostuneita lähes kaikesta, joka liittyy Japaniin, löysimme Berliinistä monenmoista nousevan auringon maahan liittyvää.
Vaikken aiokaan varsinaista matkaraporttia kirjoittaa, tekee mieleni kertoa muutamasta kohokohdasta, jotka tekivät matkastamme erityisen ihanan. Nyt muistuu mieleeni edellinen blogitekstini kaupunkitutkimuksesta ja tulihan sitä jonkun verran tehtyä. Eräät kadut tuli käveltyä tosiaan useampaan kertaan, kun niiden varsilta löytyi hotellimme, ihastuttava ruokapaikka tai jokin nähtävyys, jota piti palata vielä katsomaan. Harrastimme kyllä myös vaeltelua kaduilla umpimähkäisesti - ja sehän on varsin antoisaa.
Uuden kaupungin saa parhaiten haltuun nimenomaan kävelemällä. Etäisyydet Berliinissä olivat kuitenkin niin pitkät, että oli lähes pakko käyttää päivittäin metroa ja sähköjunaa.
Kaupunkimatkoilla kiinnostavaa muun muassa arkkitehtuuri, nähtävyydet, puutarhat, kirkot, ihmiset, tunnelma, puutarhat ja puistot.
Ensimmäisenä päivänä
Tegelin lentokenttä on mukavan lähellä Berliinin keskustaa. Ostimme heti kentältä viikon ajan voimassa olevan kohtuuhintaisen matkalipun, jota saattoi käyttää kaikissa julkisissa kulkuvälineissä. Helppoa ja kätevää. Ei mitään inhottavia lippuautomaattien tai - luukkujen metsästämisiä, tunkkaisia lippujen tarkastuspisteitä tai lippujen leimaamisia. Berliini on fiksusti asettanut pummilla kulkevien peloitteeksi 800 euron uhkasakon.
Hotellimme K-strassella oli sekä halpa että vaatimaton. Se riitti kuitenkin meidän tarpeisiimme täydellisesti. Ainoa selkeä miinus oli se, että suihkuvedet valuivat yli äyräiden kylppäristä huoneen laminaattilattialle ja jouduimme käyttämään kaiken liikenevän paperin ja kangasmateriaalin vesien kuivaamiseen. Tätä materiaaliahan minulla oli mukana jossain määrin, koska matkapuvustoni koostui lähinnä poisheitettävistä kulahtaneista teepaidoista ja alushousuista. Mekko ja kaprit olivat sentään lisänä ;-)
Museum für Fotografie oli ensimmäinen tutustumiskohteemme. Museossa oli esillä Helmut Newtonin ja parin muun lehtikuvaajan valokuvia. Komea museorakennus ja varsin näyttävä näyttely! HN:n olohuoneen rekonstruktio oli mainio. Nappasimme museosta tiedon viikolla avattavasta näyttelystä, jonka lisäsimme ohjelmistoomme. Siis mitään varsinaista ohjelmaahan meillä ei ollut, vain eri opaskirjoista löytyneitä "toi on nähtävä" -kohteita.
Päivän aikana ehdimme syödä sekä japanilaisittain että italialaisittain. Molemmissa ravintoloissa vierailimme matkan aikana toistamiseen, josta voi vetää jonkinlaisen johtopäätöksen: oliko ruoka hyvää vai olimmeko me vain niin laiskoja, ettemme välittäneet etsiä toisia yhtä hyviä ravintoloita?
S-S
Olen käynyt pari kertaa Saksassa tätä reissua ennen, mutta en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut tai innostunut kyseisestä maasta. Nyt Berliini sai minun mieleni muuttumaan totaalisesti. Vau, miten kiinnostavaa kaikki oli. Ehkä sitten oikeasti on kyse vain siitä, että juuri Berliini on erityisen kiinnostava, ei niinkään muu osa Saksan maata. Tiedä häntä. Kiinnostuin jopa saksan kielestä, jota en ole koskaan opiskellut ja jota ymmärrän vain muutaman sanan.
Tietenkin meille kävi niin, että koska olemme J:n kanssa erityisen kiinnostuneita lähes kaikesta, joka liittyy Japaniin, löysimme Berliinistä monenmoista nousevan auringon maahan liittyvää.
Vaikken aiokaan varsinaista matkaraporttia kirjoittaa, tekee mieleni kertoa muutamasta kohokohdasta, jotka tekivät matkastamme erityisen ihanan. Nyt muistuu mieleeni edellinen blogitekstini kaupunkitutkimuksesta ja tulihan sitä jonkun verran tehtyä. Eräät kadut tuli käveltyä tosiaan useampaan kertaan, kun niiden varsilta löytyi hotellimme, ihastuttava ruokapaikka tai jokin nähtävyys, jota piti palata vielä katsomaan. Harrastimme kyllä myös vaeltelua kaduilla umpimähkäisesti - ja sehän on varsin antoisaa.
Uuden kaupungin saa parhaiten haltuun nimenomaan kävelemällä. Etäisyydet Berliinissä olivat kuitenkin niin pitkät, että oli lähes pakko käyttää päivittäin metroa ja sähköjunaa.
Kaupunkimatkoilla kiinnostavaa muun muassa arkkitehtuuri, nähtävyydet, puutarhat, kirkot, ihmiset, tunnelma, puutarhat ja puistot.
Ensimmäisenä päivänä
Tegelin lentokenttä on mukavan lähellä Berliinin keskustaa. Ostimme heti kentältä viikon ajan voimassa olevan kohtuuhintaisen matkalipun, jota saattoi käyttää kaikissa julkisissa kulkuvälineissä. Helppoa ja kätevää. Ei mitään inhottavia lippuautomaattien tai - luukkujen metsästämisiä, tunkkaisia lippujen tarkastuspisteitä tai lippujen leimaamisia. Berliini on fiksusti asettanut pummilla kulkevien peloitteeksi 800 euron uhkasakon.
Hotellimme K-strassella oli sekä halpa että vaatimaton. Se riitti kuitenkin meidän tarpeisiimme täydellisesti. Ainoa selkeä miinus oli se, että suihkuvedet valuivat yli äyräiden kylppäristä huoneen laminaattilattialle ja jouduimme käyttämään kaiken liikenevän paperin ja kangasmateriaalin vesien kuivaamiseen. Tätä materiaaliahan minulla oli mukana jossain määrin, koska matkapuvustoni koostui lähinnä poisheitettävistä kulahtaneista teepaidoista ja alushousuista. Mekko ja kaprit olivat sentään lisänä ;-)
Museum für Fotografie oli ensimmäinen tutustumiskohteemme. Museossa oli esillä Helmut Newtonin ja parin muun lehtikuvaajan valokuvia. Komea museorakennus ja varsin näyttävä näyttely! HN:n olohuoneen rekonstruktio oli mainio. Nappasimme museosta tiedon viikolla avattavasta näyttelystä, jonka lisäsimme ohjelmistoomme. Siis mitään varsinaista ohjelmaahan meillä ei ollut, vain eri opaskirjoista löytyneitä "toi on nähtävä" -kohteita.
Päivän aikana ehdimme syödä sekä japanilaisittain että italialaisittain. Molemmissa ravintoloissa vierailimme matkan aikana toistamiseen, josta voi vetää jonkinlaisen johtopäätöksen: oliko ruoka hyvää vai olimmeko me vain niin laiskoja, ettemme välittäneet etsiä toisia yhtä hyviä ravintoloita?
S-S
maanantai 30. kesäkuuta 2008
Saksaan
Nyt kasvikset (peruna, porkkana, paprika, endiivi ja sipuli) kypsyvät savivuuassa ja on hetki aikaa kirjoittaa. Savivuuassa kypsennetyt kasvikset ovat yksi lempiruuistani!
Eipä ole tullut saksittua. Olen toipunut lapsenlapsen nimijuhlien järjestelyistä ja juhlista. Peräti kolme nimeä typy sai, kuten ovat saaneet vanhemmat sisaruksetkin. Hieno nimi ja hienot juhlat, vaikka pakanalliset olivatkin ;-) Tytär oli laittanut komeita kakkuja ja yhdessä tehtiin salaatteja. Väkeä oli kiitettävästi. Ei kuitenkaan ihan ne kaikki 90, jotka oli kutsuttu.
Huomenna lähdemme J:n kanssa Saksaan (Berliiniin). Kaupunkimatkat ovat minun juttuni. Tänään tulleessa Yhteishyvässä Kjell Westö kirjoittaa, että "minulla on tapana tehdä kaupunkitutkimusta siten, että kävelen samaa katua edestakaisin useamman kerran. En hae mitään, yritän vain saada tunnelmasta kiinni." Tuota ajatusta, kun malttaisi toteuttaa! Yleensä haluan nähdä liian paljon liian lyhyessä ajassa. B. on meille uusi kaupunki: J. ei ole käynyt siellä koskaan ja minä olen viettänyt siellä yhden puolikkaan päivän lähes 40 vuotta sitten. Tiedän, että kaupungissa on paljon nähtävää.
Siis Berliinin matkan mittainen tauko tähän blogikirjoittamiseen tullee, sillä en usko, että maltan etsiä mistään nettikonetta. Useimmilla matkoilla en edes ehdi kirjoittaa niitä muutamaa obligatorista postikorttiakaan ;-)
Eipä ole tullut saksittua. Olen toipunut lapsenlapsen nimijuhlien järjestelyistä ja juhlista. Peräti kolme nimeä typy sai, kuten ovat saaneet vanhemmat sisaruksetkin. Hieno nimi ja hienot juhlat, vaikka pakanalliset olivatkin ;-) Tytär oli laittanut komeita kakkuja ja yhdessä tehtiin salaatteja. Väkeä oli kiitettävästi. Ei kuitenkaan ihan ne kaikki 90, jotka oli kutsuttu.
Huomenna lähdemme J:n kanssa Saksaan (Berliiniin). Kaupunkimatkat ovat minun juttuni. Tänään tulleessa Yhteishyvässä Kjell Westö kirjoittaa, että "minulla on tapana tehdä kaupunkitutkimusta siten, että kävelen samaa katua edestakaisin useamman kerran. En hae mitään, yritän vain saada tunnelmasta kiinni." Tuota ajatusta, kun malttaisi toteuttaa! Yleensä haluan nähdä liian paljon liian lyhyessä ajassa. B. on meille uusi kaupunki: J. ei ole käynyt siellä koskaan ja minä olen viettänyt siellä yhden puolikkaan päivän lähes 40 vuotta sitten. Tiedän, että kaupungissa on paljon nähtävää.
Siis Berliinin matkan mittainen tauko tähän blogikirjoittamiseen tullee, sillä en usko, että maltan etsiä mistään nettikonetta. Useimmilla matkoilla en edes ehdi kirjoittaa niitä muutamaa obligatorista postikorttiakaan ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)