Lokakuussa sukuumme syntynyt poikanen sai viime lauantain nimijuhlissa komean nimen ja me veimme hänelle minun neulomani tilkkupeiton. Viime tinkaan meni peiton valmistuminen eli vielä edellisenä iltana ompelin kiinni vuorikangasta. Alunperin tilkuista piti tulla omalle pojalleni iso peitto, mutta tällaisen pikkusen peiton nyt sitten niistä värkkäsin.
Elämässä alkaa pikku hiljaa olemaan muutakin kuin työ ja remontoitava asunto. Kaikki ei vielä ole valmista, mutta paremmalla puolella ollaan jo. Lankakoritkin ovat löytyneet muiden roinien joukosta, joten jokunen työ on tässä jo ollut vireillä.

