Meillä ei ole ollut autoa liki kuuteen vuoteen. Autottomuuteen päädyimme lähinnä taloudellisista syistä. Vanha auto veteli viimeisiään ja uuden hankinta tilalle olisi ollut liian suuri panostus: halusimme mieluummin vaikkapa matkustaa kuin käyttää rahojamme autolainan lyhentämiseen ja auton juokseviin menoihin.
Aina silloin tällöin on kuitenkin mukava päästä auton rattiin. Tarjoutui tilaisuus käyttää vuokra-autoa pari päivää. Sain hoidettua monta vireillä ollutta asiaa, kun siksakkailin autolla pieniä matkoja. Moottoritiellä uskaltauduin ajamaan satasta. Ja noudatin liikennesääntöjä viimeisen päälle.
Toisena päivänä tein vähän pidemmänkin reissun: ajoin lapsuudenkesien maisemiin katsomaan miltä siellä nyt näyttää. Siellä oli golfkenttiä, ökytaloja ja talon seinän kokoisia ulkomainoksia. Kävelin ympäriinsä ja ihmettelin. No, onhan niistä lapsuuden kesistä jo runsaasti yli 40 vuotta aikaakin, mutta kovasti oli maisema muuttunut. Entinen uimaranta oli "varattu saunojien käyttöön" ja niin edelleen. Muistelin hetekankuljetusmatkaa, jonka tein sisareni kanssa vihreältä mökiltä punaiselle mökille. Kannoimme hetekaa ja lauloimme ihanan epävireisesti. Matka tuntui kestävän ikuisuuden. Nyt kävelin saman matkan ja se kesti korkeintaan 10 minuuttia.
Jotain tuttua kuitenkin oli: aurinkoisen kesäpäivän vanhat tutut tuoksut olivat jäljellä (eivät tosin lehmän lanta ja ladossa kuivuvan heinän tuoksu). Samoja ihania niittykukkia, joita opeteltiin tunnistamaan jo lapsina, oli edelleen polkujen varsilla. Keltaisesta pietaryrtistä tuli mieleeni satukirja, jonka yhtenä noista lapsuuden kesistä sain toisen nimen nimipäivälahjaksi.
Kun nykyajan lapsilla lähes järjestäin on kolme etunimeä, mietin vietetäänkö tänä päivänäkin kaikkien etunimien nimipäiviä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Moikka! Kotiuduttiin reissusta näin iltasella, ja pakko oli käydä pikaiseen lukemassa ja kommentoimassa S-S-kaimaa. Ihana kesäinen tarina lapsuuden kesistä, voi että! Oikein elämän maku mukana. Toisen nimen nimipäivät, en kyllä tiedä muita kuin meidän suvun, jotka juhlisivat niitä :) Onnittelen poistuneista tikeistä. Ajatella kun mullekin joskus tulisi vastaan tilanne, että pitäisi oikein erikseen kaivaa esiin pestäviä mattoja, riittäisi jo sekin kun nämä lattioilla olevat saisi puhtaammiksi... huokaus.
Lähetä kommentti