Hain tänään viimeiset kehäkukat kasvimaaltani. Vähän rupsahtaneita ne jo ovat, mutta pidän kehäkukkien keltaisesta ja oranssista, joten halusin saada kotiin vielä yhden kimpun niitä. Laitoin kukat kristallimaljakkoon, jonka äitini sai 40-vuotislahjaksi kummitädiltäni. Muistan hyvin hämärästi jotain isoista ja hienoista juhlista, joita vietettiin pienessä kodissamme. Olin silloin melkein 6-vuotias.
Siitä on jo kauan. Jos äitini eläisi, hän täyttäisi tänään 89 vuotta.
1 kommentti:
Moi pitkästä aikaa! Lukemassa olen käynyt, nyt kommenttikierroksella, kun pitäis vihdoin sen verran ehtiä keskittyä. Ihana juttu noin tekstuaalisesti, kukkamaljakon tarina tekee kivan ympyrän, kun lopussa päivä paljastuu mumman synttäriksi (arvaa, kuka ei ihan noin hyvin asiaa muistanut). Ihania, vanhoja esineitä...
Lähetä kommentti