Olen pikku hiljaa kantanut kellarikopperostamme kangasnyssyköitäni yläkertaan. Olen lajitellut kankaat koon ja värin mukaan. Isoimmat kankaat pääsevät kaapin hyllyille, pienemmät päätyvät väreittäin laatikoihin (jotka päätyvät kaappiin, kunhan sieltä vapautuu lisää tilaa).Nyssyköistä on löytynyt uskomaton määrä keskeneräisiä käsitöitäni. Niitä on kymmeniä: erilaisia tilkkutöitä, vauvanpeittoja, pannulappuja, epämääräisiä yhteenommeltuja paloja ilman käyttötarkoitusta, keskeneräisiä mekkosia Tytylle (=tyttärentytär), laukuntekeleitä ja vaikka kuinka monta korjausta vaativaa vaatetta tai muuta tekelettä. Tässähän mulle riittää puuhaa ainakin koko talveksi, ellei useammaksikin.Osasta tosin aika on jo ajanut ohitse...
Löysin kellarista myös läjän vanhoja tyynyjä, joista väsäsin tyttärelle yhden tyynyn, jonka hän voi laittaa yhteen niistä tyynynpäällisistä, jotka ompelin hänelle alkuviikosta. Tähän tyynyyn käytin tikattua kangasta, jonka sain joskus kauan sitten Säätäjä-Sallalta ja sisuksiin meni ainakin kolme normaalikokoista tyynyä ja kolme pikkutyynyä. Tämän tyynyn koko on 60 cm x 80 cm. Aika muhkea siitä kyllä tuli!***
Opiskeluni (suoritan yhden opintokokonaisuuden työn ohessa) alkavat ensi torstaina. Sitä ennen pitäisi vielä tutustua yhteen opukseen. Tämä käsityöpuuhasteluhan on ihan silkkaa sijaitoimintoa tälle ;-)
3 kommenttia:
Voi kääk, miten siistin näköiset kangaspinot! Ihan kateeksi käy. Jospa saisin minäkin joskus kankaat ruotuun, huokaus, näkisipä sen päivän. En muuten muista ollenkaan tuota tikkikangasta, hassua. Aloitin muuten kärryilymakuupussin tekemisen Aaronille tänään, taitaapa siinä olla sinulta saatua fleeceä, mustaa ensinnäkin ja sitten sellaista, jossa punaisella pohjalla mustavalkoisia koiria. Niin ovat myös S-tädiltä perityt kankaat käytössä!
Joo. Nyt on vielä uutuuttaan siistit hyllyt, mutta ans kattoo parin kuukauden päästä, kun olen käyttänyt sitä, tätä ja tota kangasta! (No, ehkä mä sit taas järjestelen värien mukaan. Järjestelyssä olen kyllä aika haka.)
Tuo tyynynpäällinen on muistaakseni sieltä Jannen mummolan peruja. Se oli vähän isompikin pala, mutta olen tainnut käyttää siitä osan johonkin vauvapeiton täytteeksi.
I kävi muuten nyt illalla perheineen ja vei tyytyväisenä tyynyn mennessään. Ja toi mulle satsin marikankaiden jämiä, kun hän oli ollut jossain workshopissa tekemässä kangastaulua.
Nuo vanhat tikkikankaat ovatkin tosi hyviä peittoihin! Oikeastaan pitäisi muutenkin tajuta käydä kirppiksillä hamstraamassa vanhoja tikkikankaita, jos on jotain tilkkupeittoa tekemässä, turhan usein menee vain jotain jonninjoutavaa vanulevyä hakemaan. Vaikka eipä sekään kallista ole eikä niin kauhean vaikeaa käsitelläkään.
Voi, olisinpa mäkin haka järjestelyssä. :/ Ainoa tapa mun saada ikinä siistiä on heittää tavaraa ovesta ulos.
Lähetä kommentti