Näiden vuosien aikana olen tehnyt noin 90 nukkea. Tänä vuonna olen saanut tehtyä nukkeja vähemmän kuin aiemmin, mutta intoni tehdä ei ole kuitenkaan laantunut. On todella mukavaa suunnitella nukkea, sen vaatteita ja persoonaa. Teenkö tytön vai pojan, tumman vai vaalean, millaiset hiukset, silmät, vaatteet? Joka nuken kohdalla saa näitä kysymyksiä miettiä ja päättää ihan itse. Nuket tehdä paljolti kierrätysmateriaaleista ja sekin on innostavaa. Kaapista löytyy todella paljon erilaisia kankaita ja lankoja ja lisää olen saanut kavereilta ja tutuilta.
Olen ollut kahdessa eri porukassa tekemämässä nukkeja. Yhdessätekeminen on inspiroivaa.
Tämän tunisialaisen Maryam-tyttösen teon aloitin jo viime maaliskuussa, mutta vasta tänään se vihdoin valmistui.Jokaisella nukella on oma henkilökorttinsa. Henkilökortti on kaksiosainen ja nuken "adoptoija" voi halutessaan palauttaa toisen osan kortista nuken tekijälle. On ollut todella kiva lukea tekemieni nukkien omistajien viestejä.
Tekemistäni nukeista olen merkinnyt muistiin itselleni nimen ja kotimaan sekä sen jos nukke on jonkun tietyn henkilön kaima. Ja kuvakin minulla on jokaisesta nukesta.
Jokainen nukke on erinäköinen. On ollut kiva nähdä, että vähemmänkin käsitöitä tehneet ihmiset ovat innostuneet väsäämään näitä Annoja ja Toivoja ja ovat tehneet toinen toistaan mainiompia nukkeja. Ostajien ostoperusteetkin ovat olleet mainioita: joku ostaa nuken sen ihonvärin perusteella, toinen sukupuolen perusteella, kolmas taas nuken nimen perusteella tai siksi, että nukke on ihan jonkun tutunnäköinen.
3 kommenttia:
Olipas oikea kaunotar tuo Maryam: hienot kasvot ja hiukset taas ja ihanan värikkäät vaatteet. Hurjan määrän nukkeja olet muutenkin tehnyt, ja hauska, miten meillä kaikilla on oma jäljittelemätön nukkekäsialamme, sunkin nuket useimmiten jo kaukaa tunnistaa. Sellaisia aurinkoisia, nättejä ja siistejä, kuitenkin persoonallisia. Mulla on varmaan valmistunut tämän vuoden aikana yksi. Kivaa on kyllä taas päästä väsäämään, meinaan sitten H:n luona lokakuussa. Odotan kyllä aivan innolla, etenkin kun emännän kanssa on nähty yli vuosi sitten viimeksi. Oothan säkin tulossa? Mistä tulikin mieleen, että ilmoittautua pitäisi.
Me muuten Anton kanssa tehtiin tänään vanhasta sukasta käsinukke: leikattiin valkoisesta ja mustasta fleecestä ympyröitä silmiksi ja liimattiin kiinni. Sitten jostain vanhasta huivin tapaisesta revittiin sellaista pörröistä narua, jonka ompelin hiuksiksi Anton osoittamaan paikkaan. Oltiin molemmat ylpeitä.
Joo. Ihanaa päästä taas nukkeilemaan H:n luona. Olen tosiaan tulossa. Erityisen mukavaahan tuo nukkien tekeminen on porukalla.
Mä olen oppinut mielestäni tosi paljon nukkientekemisjuttuja juuri sulta ja H:lta.
Kiva, kun olet puuhaillut käsinukkea A1:n kanssa. Lapset nauttivat kovasti omien kättensä tuotoksista.
Tehtiin joskus elokuussa Ro-tyttelin kanssa puuhelmistä ja napeista helminauha hänelle. I sanoi, että Ro on käyttänyt sitä tosi usein.
Maryamin mekko on ommeltu provencelaisesta kankaasta, jonka ystäväiseni M on tuonut sieltä. Ihana kangas kerrassaan.
Lähetä kommentti