Teimme eilen lastenlasten kanssa kivan syksyisen kävelyn metsän keskellä sijaitsevalle kissojen ja koirien hautausmaalle.
Aivan ihastuttava paikka. Herkkä. Mykistävän suloinen suorastaan. Sinne on haudattu jäännökset monista rakkaista Makeista, Mursuista ja Oskuista. Siellä on myös muistomerkki eläinkokeiden uhreille. Liikuttavaa.
Mietiskelijätyttö kysyi ainakin kymmenen kertaa miksi kissat ja koirat ovat kuolleet. Aamulla herättyämme se oli jälleen hänen ensimmäinen kysymyksensä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Tuohan voisi olla jännä paikka käydä Antonkin kanssa. Jotenkin tuntuu vain aina surulliselta, jos tulee puhetta kuolemisesta tms. Aiemmin olikin puhetta siitä, miten joskus naurettavastikin välttelen aihetta. Niin kuin vieläkin usein huomaan sanovani, että isi laittoi kärpäsen roskiin, ei että isi liiskasi sen ensin. x) Ehkä tuolla eläinten hautausmaalla saisi luontevasti ja lohdullisesti kertoiltua noistakin asioista...
S-S!
Oikein suloinen hautausmaa, jossa on helppo puhua siitä, että koirat ja kissat ovat kuolleet ja ne on haudattu sinne maahan.
Lähetä kommentti