Oli pakko lyhentää neulemekko, jonka viikonloppuna sain tehtyä Tytylle. Se oli yksinkertaisesti liian pitkä (varsinkin kun oli vielä niin kapeakin). Armotta vain pois helmasta toistakymmentä senttiä ja siihen tilalle helmineuletta seitsemän kerrosta.
Keksimme tyttären kanssa onneksi heti käyttöä leikatulle helmapalalle. Siitä alkoi syntyä Tytyn pikkuiselle vauvasiskolle mekko. Melkein samanlainen siis kuin isonsiskon mekko, tosin isonsiskon mekosta puuttuu nyt helmasta sydänraita.
2 kommenttia:
Harmin paikka toisaalta, että oli sitten pituutta liikaakin, mutta siitäpä sitten pienimmäiselle ihana mekko. Ja pelittäähän tuo noinkin! Ihailtavaa, että homma on jo hoidettu, osaan kuvitella, että itselläni olisi jäänyt pyörimään pidemmäksikin aikaa.
S-S, olin itsekin tyytyväinen, että tein tuon korjausoperaation samantien. Tietäisitpä vain kuinka monta (kymmentä) erilaisissa vaiheissa olevaa käsityötä minulla eri paikoissa loikoilee.
Neule on nyt yksivärisvaiheessa I:lla. Minä ehkä teen taas kavennuksia ja lisäyksiä ja mahdollisesti toisen kuvioraidan...
Lähetä kommentti