Pidän väreistä. En ole henkilö, joka pukeutuu mustavalkoiseen tai beige-ruskeayhdistelmään. Minusta vaatteissa pitää olla väriä - ja niin vaatteissani onkin. Onhan minulla toki noita edellä mainittujakin värejä vaatteissani, mutta melko vähän. Valkoinen varsinkaan ei ole lainkaan minun värini, jos se nyt yleensä edes väriksi luetaan.
Keltaista ja oranssia
Lukioikäisenä suorastaan rakastin keltaista. Minulla oli keltainen takki, mekko, villatakki, neuleliivi ja t-paita. Vuosiin en sitten käyttänyt keltaista lainkaan. Nytkin se on aikalailla kuriositeetti. Piti tähänkin yhdistää oranssi, jotta saisin edes jonkinlaisen kokoelman vaatteistani esille. Oranssi on astunut vaatteisiini mukaan vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuva kertoo sen, että mitään yhtenäistä linjaa näissä vaatteissa ei ole. Tässä on epämääräisesti vain sikinsokin kesämekkoa, neulepaitaa, pitsipuseroa, raitapaitaa ja onpahan yhdet kaprihousutkin.
Punaista
Punainen on ehkä hallitsevin väri vaatekaapissani. Minulla on vaikka minkäsävyisiä punaisia vaatteita: on housuja, mekkoja, t-paitoja ja neuleita. Voimakkaammat punaiset ovat lähinnä talvikauden vaatteitani ja vaaleampia sävyjä pidän etupäässä keväällä ja kesällä.
Teen vaatekaapissani syksyn alussa kiepauksen ja heitän ylähyllylle kaikki kesävaatteet. Kevään koittaessa vuorostaan heitän kaikki raskaat ja tummat vaatteet yläpritsille odottamaan syksyä.
Violettia
Violetti on astunut mukaan vaatteisiini vasta silloin kun olin noin 40-vuotias. Siinä vaiheessa olin aika vahvasti innostunut violetin eri sävyistä ja sen värisiä vaatteita kertyikin kaappiini jos jokin verran. Nyt tämä innostukseni on jo laantunut, joten enpä usko, että vähään aikaan violettia vaatetta hankin. Ihana paksu mohairneule on 5 markalla kirpputorilta hankittu ja melkein puhki käytetty. Siitä olen erityisesti pitänyt todella paljon.
Sinistä ja turkoosia
Sinisistä vaatteista en ole erityisemmin koskaan pitänyt. Niin kuin en myöskään sinisestä väristä sisustuksessa. Jotain sinistä sentään kaapistani löytyy. Olen aina pitänyt farkkusinisestä ja minulla on farkkujen lisäksi farkkukankaiset shortsit ja pitkä farkkuhame. Tällä hetkellä olen aikalailla viehättynyt turkoosiin taittuvasta sinisestä, mutta en ole onnistunut hankkimaan mitään sen väristä vaatekaappiini. Yhden kauniin turkoosin kaulaliinan sain työkaveriltani eräässä vaihtokaupassa.
Vihreää
Jossain elämän vaiheessa vihreä oli sellainen väri, jota piti ehdottomasti saada päälleen. Halusin olla Täti Vihreä. Näitä vaatteita minulla edelleen on: mekkoja, t-paitoja, neulepaitoja ja slipari. Vihreän neulepaidan kudoin itselleni joskus 80-luvun alussa. Se on ollut kestävä ja sillä on tietenkin oma arvonsa, kun olen sen itse neulonut.
Kun johonkin väriin ihastuu, tuntuu että vaatekaupassa tai kirpparilla asioidessa, ei muita värejä näekään.
Ja sitten vielä niihin ei-sateenkaaren väreihin
Beigeä ja ruskeaa
Ruskea on väri, johon olen uudelleen ihastunut vuosikymmenten tauon jälkeen. Pidän erityisen paljon kaakaon ruskeasta ja aivan tumman suklaan ruskeasta. Keväällä ostin kirpputorilta mokkahousut, jollaisista haaveilin joskus nuorena. Silloin ei ollut rahaa ostaa kaupasta eikä kirpputoreja ollut samalla lailla kuin tänä päivänä.
Vaatehankintani ovat toisaalta niin satunnaisia ja sattumanvaraisia, että mitään systemaattista tiettyihin väreihin keskittyvää ja toisiinsa sointuvaa vaatteistoa en saa kyllä koskaan hankittua.
Valkoista, harmaata ja mustaa
Valkoinen ei tosiaankaan ole minun värini. Vaatekaapista ei löydy muuta kuin muutama valkoinen t-paita ja yhdet luonnonvalkoiset farkut, joita pidän kesällä. T-paitojakin pidän oikeastaan mieluiten vain yöasuina. Valkoinen tekee minut entistä kalpeamman näköiseksi. Sitä paitsi valkoisen puhtaanapitäminen on äärettömän hankalaa minun kaltaiselleni rönttästelijälle.
Harmaata ei vaatteissani kovin paljon ole. Siihen on tosin hyvä yhdistää muuten värikkäitä vaatteita. Pelkkä harmaa kokonaisuus on niin tylsän näköinen! Toisaalta se on väri, jossa helposti uppoaa tapettiin, jos sellaiseen on jossakin tilaisuudessa tarve!
Mustaa sitten taas näyttää olevan aika röykkiö. On housua, t-paitaa, hametta, takkia ja neuletta. Mustaa pitää vaatekaapissa ollakin erityistilaiuuksia varten. Ihan pelkkää mustaa en juuri pidä muutoin hautajaisissa. Mustahan on kyllä sillä tavalla varma väri, että ei kovasti joukosta erotu, jos on mustaan sonnustautunut. Toisaalta musta jonkun muun värin kanssa on ihan hyvä yhdistelmä. Musta on minulle myös talviväri. Kesällä ei tule juuri pidettyä mustia vaatteita.
Raidallista
Osa raidallisista vaatteista päätyi jo noiden värikategorioiden alle, mutta sitten on sellaisia monenvärisiä raidallisia, jotka eivät ole oikein minkään erityisen värisiä. En muista koskaan ennen ostaneeni kahta samanlaista vaatetta, mutta nuo samanalaiset raidalliset sorruin ostamaan, kun muistaakseni Lindexissä, oli tarjouksessa rekistä 2 paitaa edulliseen hintaan - ja tuo oli ainoa joka minua miellytti.
Melko yksivärisiä nuo minun vaatteeni ovat. En ole erityisemmin voimakkaiden kuosien suosija. Ne vaan eivät tunnu omilta.
Muut vaatteet ja asusteet
Alusasuja, yöasuja, uikkareita, sukkia ja asusteita löytyy sitten värissä jos toisessakin. Ihan kaikkea mitä vaatekaappini kätköistä löytyy en sentään halua paljastaa.
==
Kun laitoin kuvaamani vaatteet takaisin kaappiin, tein saman tien lajittelun kesä- ja talvivaatteiden välillä ja kesäiset vaatteet siis päätyivät kaapin ylimmälle hyllylle. Vaatekaappi siis siivottu ;-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Moikka taas!
Ihana juttu, ilo katsella noita väreittäin lajiteltuja vaatekuvia. :) Teki mieli itsekin aikaansaada jonkinlainen vaatekatselmus. Jospa saisin sellaisen kokoon ihan blogiinkin pistettäväksi, tuli pieni ideanpoikanenkin, miten voisin toteuttaa, kun ei ihan noin väreittäin jaksa kuitenkaan kaikkia laittaa... Jännä tuo juttu, miten värien käyttö menee kausittain, vaikka niinhän se tuppaa menemään. Mullakin on viime aikoina ollut ruskeaa enemmän kuin joskus aiemmin, vaikkakin olen siitä aina tykännyt. Tumma turkoosi oli joskus vuosia sitten mielestäni kamala vaateväri, nykyään ihana ja itse asiassa se jopa tuntuisi sopivan mulle.
(Ja pitääpä tähän kertoa, että olen nyt tosi mieltynyt tuohon kesäkurpitsaan, laitoin siitä äskenkin lastuja ruokaan, jota tein odotellessani Anton kerhon päättymistä. Nythän sitä saa ja vieläpä hyvin edullisesti, vaikka omat unohtuikin tänä vuonna istuttaa!) :)
Lähetä kommentti